Hyvää itsenäisyyspäivää ihanat! Ylimääräisen vapaapäivän kunniaksi tänään on erittäin hyvä päivä viettää leffapäivää, jos ei ole muita suunnitelmia (meillä ei ole). Joten tässä tulee kuusi tuoretta joululeffasuositusta, olkaa hyvä!

Musta tuntuu, että nykyään tulee ihan hirveästi uusia joululeffoja joka vuosi! Aiemmin tuli tyyliin yksi per vuosi, mutta nyt tänäkin vuonna ollaan katsottu jo ainakin neljä. Tästä postauksesta löydät tän vuoden joululeffauutuudet, viime vuotiset suosikit taas löytyvät TÄÄLTÄ ja vanhempia klassikoita TÄSTÄ postauksesta. Mä itse rakastan jouluelokuvia ja onneksi meidän koululaiset ovat tykästyneet niihin myös. Kai se jouluhullu seura tekee kaltaisekseen, haha. Nämä leffasuositukset ovat nyt Netflixin valikoimista kaikki, kun sieltä ollaan näitä katsottu. Netflixissä on kyllä ihan yliveto joululeffavalikoima, ei tällaisesta osannut edes pikkutyttönä haaveillakaan!

1. LoveHard

Tämä oli vuoden eka joululeffa, joka katsottiin, ja se oli ihan mahtavan hauska! LA:ssa asuva toimittaja päättää yllättää deittisovelluksessa tapaamansa täydellisen kumppanin jouluna, mutta huomaa lennettyään melkein 5 000 km, että häntä onkin huijattu! Leffassa pureudutaan hauskasti catfishing-ilmiöön ja tykkäsin kovasti tästä. Taattua jouluelokuvatyyliä, joka nauratti myös koululaisia.

2. Poika nimeltä Joulu

Kaunis ja näyttävä elokuva, Christmas Chroniclesin tekijöiltä. Poika nimeltä Nikolas löytää kohtalonsa tonttujen asuttamassa taianomaisessa maassa, jonne hän matkaa etsimään omaa isäänsä – ja hankkimaan toivon lahjaa kotiin tuomisiksi. Seikkailua ja upeita maisemia, ihana leffa koko perheelle.

3. Kuninkaallinen vaihtokauppa 3: Tähden metsästys

Vanessa Hudgensin tähdittämän sarjan kolmas osa, jossa hän tekee taas kolmoisroolisuorituksen. Korvaamaton joulureliikki varastetaan, joten samannäköiset kuninkaalliset Margaret ja Stacy turvautuvat pelottoman kaksoisolentonsa Fionan ja tämän upean eksän apuun. Niin jouluhömppää kun vain voi olla, mutta pitihän se kolmaskin osa katsoa! Jos tykkäsi kahdesta aiemmasta niin miksipä ei tästäkin.

4. Linna jouluksi

Menestynyt kirjailija pakenee skandaalia Skotlantiin, missä hän ihastuu linnaan – ja ottaa yhteen sen omistajan, kiukkuisen herttuan kanssa. Leffaa tähdittää Brooke Shields.

5. Single all the way

Hulvaton uutuus, joka tuli vasta tällä viikolla! Peter vakuuttaa parhaan ystävänsä Nickin liittymään perheensä joulun viettoon ja he esittävät olevansa parisuhteessa, jotta Peterin perhe ei jälleen kerran valittaisi siitä, että hän on vielä sinkku. Kaikki menee kuitenkin sekaisin, kun Peterin äiti on järjestänyt hänelle sokkotreffit!

6. Robin punarinta

Suloinen animaatio on vain 32 minuuttia pitkä ja sallittu koko perheelle. Tämän jaksaa katsella pieninkin katselija. Hiiriperheen kasvattama optimistinen punarinta Robin esittää koskettavan toiveen joulutähden alla. Saako hän vihdoin tietää, mistä on kotoisin – ja oppiiko hän lentämään?

Toivottavasti tästä listasta löytyi kivaa katseltavaa, jonka avulla pääsee joulutunnelmaan! Meillä on seuraavaksi listalla katsottavaksi vielä ainakin Kalifornian joulu: kaupungin valot. Ja tietty pitää katsella vanhoja klassikoitakin, kuten Holiday, sekä parin vuoden takainen ihana Last Christmas.

Joulukalenterin viidennessä luukussa pääsette näkemään 4-vuotiaan näkemyksen siitä, miltä äidin jouluinen look voisi näyttää. Tätä luukkua oli niin mahtavaa tehdä!

Meillä oli 4-vuotiaan vapaapäivänä hauska yhteinen leikki: hän sai valita mulle mieluisensä jouluasun, tehdä mun meikin alusta loppuun sekä kampauksen tietysti myös. Tämä oli hauska yhteinen aktiviteetti pikkusiskon päiväuniaikaan ja sopi hyvin, kun 4v muutenkin rakastaa tehdä kampauksia toisille. Aloitettiin asun valinnasta menemällä mun vaatekaapille. Hän tutki sieltä henkarikaapista kaikki mahdolliset mekot, jakut ja topit ja päätyi lopulta mustaan glittermekkoon suurilla olkatoppauksilla, koska musta on kuulemma hänen lempivärinsä.

Sitten oli meikin vuoro. Aloitettiin meikkipohjasta ja hän sai tehdä kaiken alusta loppuun asti aivan itse. Meikkivoidetta, peitevoidetta, aurinkopuuteria ja poskipunaa. Meikkipohjan levitys sujui yllättävän hyvin jo, olin aivan hehkuva ja kuulas. Silmämeikki ja kulmakarvat sen sijaan olivat ehkä parasta hupia ikinä. Miten mielikuvitukselliset rajaukset hän tekikään mulle. Oli niin hauskaa hassutella vaan ja antaa hänen tehdä ihan mitä lystää. Jouluinen meikki kruunattiin tietenkin punaisella huulipunalla.

Lopuksi hän teki mulle vielä kampauksen, johon hän pitkään ja hartaasti valitsi oikeat jouluisat ja glitteriset pinnit ja muut härpäkkeet. Kampauksessa joulu sai näkyä kaikkein voimakkaimmin, kun mekko oli kuitenkin musta. Mun mielestä on ihanaa kun lapset laittaa mun tukkaa ja se onkin yksi helpoimpia ja ihanimpia leikkejä mitä tiedän, että saa istua kampaamon asiakkaana ja lapsi värkkää kampauksia. Niin rentouttavaa!

Teemaan sopivasti 4v sai myös itse kuvata asun, meikin ja kampauksen haluamallaan tavalla. Otettiin pari kuvaa meikistä olohuoneessa, johon tuli kauniisti päivän valo. Asukuvat taas napattiin meidän portaikossa, niin saatiin rauhallinen tausta. Hän ohjasi myös mun poseerauksia kuin kunnon kuvaaja konsanaan. Meillä oli niin hauskaa yhdessä ja tämä oli täydellinen rauhallinen leikki pikkusiskon päiväunien ajaksi. Pitäisi useamminkin leikkiä tätä, koska se on niin kivaa meille kummallekin. Mun lemppari oli kyllä ehdottomasti tämä hauska ja jouluisa pinnikampaus, ei voi jäädä asukokonaisuuden teema epäselväksi!

Ihanaa päivää teille kaikille! <3

Tässä postauksessa näytän kaikki meidän joulukuuset kymmenen vuoden varrelta. Aika uskomatonta, että ollaan juhlittu Oton ja meidän perheen kanssa joulua jo kymmenen vuoden ajan. Meillä on sinä aikana ollut neljä eri joulukuusta. Lähdettiin vihreästä ja pitkään mentiin valkoisella, ennen kuin palattiin kohti vihreää nykyisen lumihuurrekuusen kanssa. Aiemmat kuuset olivat hieman huonompilaatuisia, koska meillä ei ollut varaa silloin panostaa kuuseen. Mutta tämä nykyinen on enemmän sellainen premium-kuusi, joka on kestänyt hyvin jo kolmet koristelut ja voisin kuvitella sen kestävän hyvin vaikka seuraavat kymmenet koristelut. Se on ajaton ja nätti, ja lumihuurre on pysynyt hyvin. Mutta noniin, meidän nykyinen kuusi on varmasti kaikille jo tuttu, kurkataanpa nyt niihin vähän vanhempiin!

2011

”Tossa isossa kuusessa on vaan mustia, valkosia ja hopeita koristeita ku halusin pitää värit yksinkertasina koska koristeita on niin runsaasti ja koska on toi vihree aika dominoiva väri. Toinen vaihtoehto ois ollu punavalkoset koristeet mut sen vaihtoehdon voisin toteuttaa sit ens jouluna. Mulla on sellanen perinne ollu lapsesta saakka et joka vuosi on ihan erilainen joulukuusi kun mitä aiempina vuosina on ollu, onneks keksitään niin paljon erilaisia koristeita aina vuosittain et tän perinteen toteuttaminen on helppoa.”

Näin kuvailin kuusta vuonna 2011. Silloin koristeltiin kuusi itsenäisyyspäivänä, kuten mun lapsuudessa oli tapana. Kun vertaan vuoden 2011 kuusta meidän nykyiseen kuuseen niin eka asia joka koristeluista tulee mieleen ei ole kyllä ”runsas”, hah. Mutta söpö se kyllä oli. Nauhoja lukuun ottamatta kaikki samat koristeet on meillä edelleen tallessa ja suurin osa myös käytössä tänäkin vuonna. Muistaakseni meidän eka vihreä kuusi oli mun äidin vanha, mutta saatan olla väärässä. 

2012

”Kyllä olen tämänvuotiseen tulokseen huomattavasti tyytyväisempi kuin viime vuonna olin, tää valkoinen on ihan meidän juttu! Ihanasti tulee kaikki koristeetkin esille valkoista vasten ja valkoiseen on helppo yhdistää minkä tahansa värinen jouluteema, vaikkakin tällä kertaa jatkettiin viimevuodelta tutulla hopea-musta-valkoisella linjalla. Mä laitoin tarkoituksella koristeet myös alimmille oksille koska mun mielestä esikoinen on ihan tarpeeksi iso oppimaan että joulukuusi on koriste ja siihen ei kosketa, kuten ei vaikkapa uuniin tai astianpesukoneeseenkaan. Olin varautunut siihen että saan ensimmäiset päivät pelätä sydän kurkussa että hän repii kaikki koristeet irti ja kaataa vahingossa koko kuusen, mutta onneksi olin väärässä!”

Hauskaa muistella esikoisen taaperoaikojen joulukuusta. Meillä on aina koristeltu kuusi ihan kunnolla, vaikka perheessä olisikin ollut pieniä. Näin aiotaan toimia myös kuopuksen kanssa ensi vuonna, että ihan reilusti vaan koristellaan ja yhdessä opetellaan miten sen kuusen kanssa ollaan. Ostettiin 2012 valkoinen joulukuusi, josta olin kovasti haaveillut.

2013

”Meidän joulukuusi on valkoinen, koska se a) sopii sisustukseen parhaiten ja b) ei yritä näyttää aidolta kuuselta epäonnistuen siinä pahasti, vaan on reilusti feikki ja sellaisena upea. Aito kuusi olisi tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta kun on allerginen niin silloin se ei valitettavasti tule kyseeseen, vaikka siitä aina haaveilenkin! Mä oon kokeillut joulukoristeluissa vaikka ja mitä teemoja, ja tänä vuonna inspiroiduin Stockmannin vaaleanpunaisista herkkukoristeista ja päätin että teemaksi sopii vaaleanpuna-valko-hopea. Meiltä löytyi kaikissa näissä väreissä jonkinverran koristeita jo etukäteen, ja lisäksi hamstrasin Argos-hallin joulumaailmasta vielä lisää vaaleanpunaisia muffinsseja, ja muita ihanuuksia.”

Vuonna 2013 koristelin kuusen omilla lempiväreilläni vaaleanpunaisella ja valkoisella. Kylläpä tuntuu hassulta lukea Iinan kirjoitusta kahdeksan vuoden takaa, kun vielä kirjoitin ”hamstraamisesta”. Ostin silloin siis neljä uutta eri herkkujen muotoista joulukoristetta. Että kunnon ”hamstraamista”.

2014

”Kupari yksin tuntyi jotenkin liian lämpimältä, kun meillä kuitenkin on muuten aika kylmän sävyinen koti (lastenhuonetta lukuunottamatta). Onneksi sitten näin jossain mainoslehtisessä valkoisen kuusen, jossa oli käytetty koristeissa kaikkia mahdollisia metallisävyjä, ja tajusin että ihan hyvinhän kuparia voi yhdistää hopeaan, kun lisää siihen vielä kultaa tai ruusukultaa, jotka ovat vähän niinkuin siitä välistä. Alunperin tarkoitus ei ollut sekoittaa tähän sekametelisoppaan vielä mustaakin, mutta jotenkin kuusi näytti niin ei-meidän-näköiseltä ilman sitä että oli pakko kipaista vielä mustat koristeet laatikosta mukaan koristeluun.”

Kupari nousi isoksi trendiksi vuonna 2014 ja silloin itsekin siitä innostuin ja halusin sitä myös kuuseen. En kuitenkaan voinut tai halunnut ostaa niin paljon uusia kuparin sävyisiä koristeita, että pelkästään niillä olisi voinut täyttää kuusen, joten päädyin sekoittelemaan kuparikoristeita vanhoihin muiden metallien sävyisiin sekä mustiin koristeisiin.

2015

”Meidän perinteenä on koristella joulukuusi itsenäisyyspäivänä, ja niin tehtiin myös tänä vuonna. Tämän vuoden kuusi jatkaa samaa väriteemaa joka meillä toistuu myös olohuoneen muussa sisustuksessa, valkoista, mustaa ja kultaa.  Edellisvuosina mä olen innostunut tosi koristeellisista joulupalloista ja kaikista hahmoista ja kakuista ja vaikka mistä, kimallusta ja glitteriä on täytynyt olla. Vieläkin meiltä löytyy vähän glitteriä ja kimallusta, mutta tänä vuonna keskityin enemmän pelkistetympiin koristeisiin, ja sellaiseen siistimpään lookiin.”

Vuonna 2015 kupari unohtui jo, ja halusin kuusesta pelkistetymmän ja vähemmän värejä siihen. Silloin meidän vanha valkoinen kuusi alkoi jo vedellä viimeisiään. Hauskaa miten näistä näkyy vielä se erilainen ajatusmaailma, halusin aina joka vuosi jotain erilaista, enkä pitänyt niin tärkeänä sellaista oman tyylin löytymistä ja sen säilyttämistä.

2016

”Mä pohdin aiemmin että ostetaanko tänä vuonna aito kuusi vai uusi tekokuusi, ja päädyttiin jälleen kerran tekokuuseen. Koen sen olevan vaan meille parempi vaihtoehto, vaikka aito olisikin omalla tavallaan huikea. En uskaltanut ottaa sitä riskiä että kuusi ei kestäisikään Itsenäisyyspäivästä aattoon asti hyvänä, ja kuitenkin ehdottomasti halusin koristella kuusen jo nyt. Niinpä pitkällisen tuuhean ja laadukkaan kuusen etsimisen jälkeen löydettiin täydellinen  yksilö Hobby Hallista. Kuusi oli vähän arvokkaampi kuin sellaiset perus harvahapsiset markettiversiot jollainen meillä on ennen ollut, mutta täysin sen arvoinen.”

Vuonna 2016 meidän vanha valkoinen joulukuusi oli jo niin kellastunut ja ällö, että päädyttiin ostamaan uusi valkoinen tekokuusi. Ajattelin silloin, että se on pitkäikäinen sijoitus, ja uusi kuusi olikin kestävä. Meillä on se edelleen tallessa nätisti laatikossaan, että jos joskus mieli muuttuu ja haluan sittenkin laittaa valkoisen kuusen lumihuurrekuusen sijaan. En tiedä miksi olen aitoa edes pohdiskellut, kun kuitenkin olen sille allerginen. Mutta jossain vaiheessa musta tuntui, että kovasti puhuttiin tekokuusia vastaan ja aitojen kuusien puolesta, ehkä siksi olen kokenut tarvetta pohtia sittenkin joskus sitä aitoa kuusta meille, jos olisi löytynyt allergiaystävällisempi versio.

2017

”Joulukuusen kanssa jatkettiin samalla teemalla kuin meidän olkkarikin on, kultaa, vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. Ainoastaan vihreä jäi uupumaan. Mä harkitsin ensin, että kuuseen tulisi kulta-vihreät koristelut, mutta en löytänyt mistään omaa silmääni miellyttäviä koristeita vihreässä värissä, juuri siinä oikeassa sävyssä jota meillä on. Ja parempihan se on käyttää niitä vanhoja koristeita muutenkin, kuin hamstrata hulluna uusia, jotka ovat käytössä ehkä vain yhden joulun.”

Huomaan pientä arvomaailman muutosta jo tässä vuoden 2017 postauksessa. Silloin alettiin pikkuhiljaa löytää sitä omaa tyyliä tässä kuusen koristelussa ja elämässä ylipäätään. Tajuttiin, että ei sitä koristelua tarvitse laittaa joka vuosi uusiksi (parempi myöhään kuin ei milloinkaan).

2018

”Mäkin sain paljon koristeita mukaan äidiltä, kun muutin yksin asumaan v. 2009 joulukuussa. Monet niistä on tänäkin vuonna ripustettuna mun kuuseen. Mä rakastan sitä, että koristeita on kertynyt isompi kokoelma, ja pystyn tekemään kuusesta aina vähän erilaisen joka vuosi. Äidiltä mukaan saadut joulukoristeet ovat mulle rakkaita ja ihania muistoja, jotka mielelläni ripustan joka vuosi. Ne tuovat palan mun lapsuuden jouluista meidän omaan olohuoneeseen. Toivottavasti meidän lapsilla on sama fiilis sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.”

Sinä vuonna alkoi olla jo aika monta palloa lasten valitsemia koristeita meidän joulukuusessa ja ne alkoivat tuoda oman ihanan lisänsä kuusen ulkonäköön. Alusta asti niitä on ollut, mutta kolmannen lapsen ja isompien kasvun myötä ne alkoivat näkyä yhä selvemmin kuusen ulkomuodossa. Ja sitten se alkoi luoda perustan koko kuusen koristelulle.

2019

”Uusia koristeita me ei sen sijaan ostettu yhtään (paitsi lasten valitsemat kolme koristetta, yksi jokaiselle). Tuo lumihuurrettu joulukuusi on niin mielettömän runsas ja kaunis jo ihan itsessään, että vaikka se on meidän vanhaa 180cm kuusta paljon suurempi, siihen ei tarvitse yhtään enempää koristeita. Lumihuurre-joulukuuseen saatiin kaikki meidän vanhat jo olemassaolevat koristeet  (mustia lukuunottamatta) yhtäaikaa esille ja ne silti näyttävät mielestäni kauniilta. Mustia ei laitettu tällä kertaa.”

Meidän nykyinen lumihuurrekuusi ostettiin vuonna 2019 ja rakastin ja rakastan sitä edelleen. Silloin koristeltiin sitä ehkä vielä hieman maltillisemmin kuin nykyään. Kuitenkin lasten kädenjälki näkyi vahvasti. Meidän vanhassa kodissa 230cm korkea kuusi ei päässyt ihan niin hyvin oikeuksiinsa kuin nykyisessä korkeassa tilassa, mutta kaunis se oli sielläkin.

2020

”Lisäksi tämä vuosi on muutenkin ollut poikkeuksellisen kotipainotteinen – ollaan aika paljon tuijoteltu kotia sellaisena kuin se on. Miksi en siis piristäisi sitä jollain uudella, kuten joulukuusella? Kaipasin iloa ja valoa pimeään marraskuuhun  ja vuoden harmaimpana päivänä oli meidän perheelle täydellinen hetki koristella kuusi. Minä rakastan joulua, enkä toistaiseksi vielä ikinä ole ”kyllästynyt katselemaan joulukuusta”, kuten joku pelkäsi. Sitten kun en sitä enää jaksa katsella, eli jouluaaton jälkeen, voin sen kerätä pois. Yksinkertaista. Tuntuu oudolta, että niinkin ihanasta asiasta kuin jonkun toisen joulukuusen koristelusta voi löytää kritisoitavaa.”

Viime vuoden joulukuusipostauksessa kuultaa väsymys maailman tilanteeseen, hiton rankka marraskuu ja väsymys myös jatkuvaan arvosteluun. Huomaan tuosta tekstistä, että väsymys siihen kaikkeen oli se päällimmäinen tunne, mikä on kurjaa. Onneksi noista fiiliksistä on päässyt hyvin irti, vaikka maailman tilanne ei edelleenkään ole siinä missä toivoin sen tänä vuonna tähän aikaan jo olevan.

2021

”Kuuselle oli tänä vuonna paljon parempi paikka kuin viime vuonna. Viime vuonna ainoa sopiva paikka oli portaiden alla, jolloin kuusi ei oikein ollut edukseen. Se on korkea ja näyttävä ja upea, mutta portaiden alla se oli vähän piilossa. Nyt kuusi pääsi vihdoin keskelle meidän olohuonetta, kun ollaan vaihdettu järjestystä. Ikkunasta tulee ihanasti valoa kuuseen, ja vaikka se on keskellä huonetta, se ei ole ollenkaan tiellä.”

Tänä vuonna olen tyytyväisempi kuuseen kuin ikinä ennen, vaikka se näyttääkin tosi samalta kuin vuosina 2019 ja 2020! Paikka vaikuttaa paljon. Se on meidän olohuoneen kruunu ja ilahduttaa siinä joka päivä. Kuusi on jo tosi täynnä lasten valitsemia koristeita, tähän mennessä niitä on kertynyt 10+8+4 (sekä jokaisen omat vauvavuoden pallot 4kpl), eli aika paljon erilaisia jännittäviä koristeita, jotka tekevät kuusesta hauskan ja runsaan näköisen. Rakastan erilaisia palloja ja tarinoita niiden takana. Tämä on se tyyli, jossa haluan pysyä, tämä on se meidän joulukuusi, joka tuntuu omalta.

Huh, siinäpä oli paljon joulukuusia! Tätä postausta oli niin hauska tehdä ja palata noihin jouluisiin tunnelmiin vuosien varrelta. Kyllä tämä nykyinen kuusen ulkoasu on tietty se oma suosikki. Mutta ihanaa nostalgiaa vanhoissa postauksissa, suloisia vanhoja kuvia lapsista pikkuisena. Vanhat postaukset on tosiaan linkattu myös tähän, jos niitä haluaa käydä kurkkimassa.

Joulukalenterin kolmannesta luukusta löytyy joululahjavinkkejä vauvoille! Nämä vinkit ovat yhdistelmä kokeiltua ja hyväksi havaittua, sekä sellaisia toiveita, joita meillä itsellä on vauvalle tänä jouluna.

Meidän vauva täyttää jo neljä kuukautta ja hän on alkanut olla hereillä, liikkua ja leikkiä yhä enemmän ja enemmän. Samalla ollaan huomattu, että meillä on melko vähän vauvaleluja tallessa! Taaperoleluja on kyllä runsaasti, mutta sellaisia tämän ikäistä vauvaa viihdyttäviä leluja on melko vähän ja ajattelinkin, että laitan vauvalle jonkun ihanan lelun pakettiin. Postauksessa on myös lahjavinkkejä sellaisista jutuista, joista me ollaan tykätty vauvan kanssa. Vauvankin kanssa kokemukset ja elämykset on ihan parhaita juttuja.

1. Lahjakortti vauvauintiin

Esim. Helsingissä Folkhälsanin vauvauinnit maksetaan aina yksittäisestä kerrasta 22€, eli ei tarvitse sitoutua maksamalla isoja kausimaksuja. Jos siis lähellä on vauvaperhe, niin voi antaa vaikka itsetehdyn lahjakortin, jolla lupaa tarjota ekan vauvauintikerran perheelle. Me rakastetaan vauvauintia, vaikka nyt koklattiin ihan ekaa kertaa neljännen vauvan kanssa. Harmi kun ei olla aiemmin tajuttu käydä, jo eka kerta oli niin upea elämys meille. Vauvauinnissahan voi käydä hyvin vaikka toinen vanhempi esim. kummin kanssa, jos ne on hankalaan aikaan niin että koko perhe pääsisi. Se on varmasti ihanaa puuhaa yhdessä kenen tahansa kanssa siellä sitten käykin.

2. Sophie La Girafe kirahvi

Meillä ollut joka vauvalla tämä ja aina olen kokenut hyödylliseksi ja hyväksi leluksi. Siihen on vauvan helppo tarttua ja se viihdyttää. Sohvi-kirahvit eivät ole ikuisia, sillä niissä on se reikä ja olen lukenut kyllä niitä kaiken maailman juttuja, kuinka niiden sisälle on kasvanut hometta, jos reiästä pääsee sisään kosteutta ja ties mitä, jos on käytetty samaa lelua tosi kauan. Mutta meillä ne ovat kestäneet hyvin ainakin yhden vauvan verran ja olleet lähes poikkeuksetta just niitä lemppareita tässä iässä. Mitään homeongelmaakaan ei ole ollut, eikä olla kylpyleluna kirahvia käytettykään.

3. Kohina-lelu unikaveriksi

Mä ajattelin ostaa meidän vauvalle joulupakettiin Fisher-Pricen lohduttavan saukon eli Soothe ’n Snuggle Otterin, joka aktivoituu vauvan itkusta ja suhisee ja tuhisee vauvan uneen. Vauva nukkuu edelleen perhepedissä, mutta ollaan ajateltu pian kokeilla sitä, että hän alkaisi nukkumaan yön ekan unipätkän omassa sängyssä. Esimerkiksi tällainen ihana saukko voisi olla apuna siihen ja rauhoittaa vauvaa jos hän havahtuu. Näitähän on monia erilaisia ja eri merkkisiä, itse ollaan ainakin aiempien lasten kanssa pidetty Fisher-Pricen leluista, joten uskon, että tykättäisiin myös tästä.

4. Purulelu

Nyt kun vauva osaa tarttua, hän rakastaa puruleluja. Meillä on niitä vasta yksi tai kaksi, joten tällainen kaunis ja hauska purulelu voisi olla melko hitti. On kätevää jos on useampi pieni purulelu aina saatavilla, kun meillä ainakin käy niin, että se yksi lelu on aina juuri väärässä paikassa kun sitä kaipaisi.

5. Luettavaa vauvalle

Esimerkiksi tämä Oppi & Ilo minun päiväni -kirja voisi olla hauska luettava vauvan kanssa. Nyt kun vauva kasvaa ja jaksaa olla pidempään hereilläkin, niin yhdessä lukeminen ja loruttelu on yksi ihanimpia puuhia! Meidän perhe rakastaa kirjoja, joten ollaan aina iloisia kirjalahjasta kenelle tahansa.

6. Lahjakortti vauvan hoitoon esim. vaunulenkin ajaksi

Olen tosi huono irtautumaan vauvasta vielä hänen ollessa näin pieni, enkä osaisi laittaa vauvaa vielä esim. yöksi hoitoon tai lähteä moneksi tunniksi itse pois, edes vaikka Otto olisi vauvan kanssa. Samaan aikaan sitä parisuhdeaikaakin alkaa jo kaivata, koska se on ollut tosi kortilla viime aikoina. Vaunulenkki on kuitenkin sellainen sopivan mittainen aika (ja meillä vauva nukkuu aina vaunulenkillä jos vain on syönyt ennen sitä). Niin ai että olisi ihana lahja, että joku tärkeä ihminen tulee hakemaan vauvan vaunulenkille vaikka tunniksi tai puoleksitoista. Se on tällaisessa hulina-elämänvaiheessa jo ruhtinaallisesti aikaa parisuhteelle! Ja siinä pääsee helpolla sekä hoitaja, vauva että vanhemmat, kun ei tarvitse pitkäksi aikaa irtautua ja vauva viihtyy taatusti. Kaikki perheet on toki erilaisia ja vauvat myös, toisille sopii hyvin pidempikin hoitoaika ja toiset ei viihdy vaunulenkillä ollenkaan, joten tällaisesta lahjasta kannattaa sopia vanhempien kanssa etukäteen, ellei tunne perheen ja vauvan tapoja tosi hyvin.

7. Itse tehdyt villavaatteet / virkatut pehmot / vaunulelut

Ihan suosikkilahjoja on itsetehdyt neulelahjat ainakin meillä. Saatiin vauvalle kastelahjaksi nimikoitu itsetehty neuletakki joka on ihan super kaunis ja tärkeä. Jos on käsistä kätevä, niin mikä olisikaan ihanampi lahja läheiselle vauvalle kuin rakkaudella itse tehty lahja. Nykyään on tosi paljon ohjeita kauniista virkatuista pehmoista ja vaunuleluista, tai miksei vaikka vaunupeitoksi ihana tilkkutäkki tai sitten se nimikoitu neuletakki tai nallekorvapipo. Ideoita on miljoona!

8. Vauvan omat astiat ja ruokailualustat

Me ei itse niitä tarvita lisää, sillä meillä on tallessa vielä kaikki kolmannen vauvan mahtavat silikoniset pöytään kiinnittyvät Ezpz-ruokailualustat. Mutta suosittelen kovasti niitä jos kiinteiden syöminen alkaa olla pian vauvalle ajankohtaista! Tämä vinkki kokemuksen syvällä rintaäänellä ja ne todella kestää, koska ainakin meidän ruokailualustat on ihan priimakunnossa, vaikka ovat jo yli neljä vuotta vanhoja ja olivat parin vuoden ajan jatkuvassa käytössä. Näitä löytää usein myös käytettynä, oon nähnyt paljon lastentarvikekirppiksillä.