Kysyin seuraajiltani IG-storyssa kysymyksen, että missä ammatissa he näkisivät minut jos en olisi nykyisessä ammatissani, eli someyrittäjä. Inspiraation kysymykseen sain @sariannasitnb IG-tililtä, kun hän oli kysynyt omassa storyssaan tämän kysymyksen. Oli aivan älyttömän hauskaa lukea vastauksia ja tuli sellainen olo, että luonteeni ja kiinnostuksenkohteeni ovat kyllä puskeneet vahvasti läpi täällä blogissa. Niin hyvin seuraajat selkeästi tuntevat minut! Lähes kaikki vastaukset olivat sellaisia, että olen ainakin joskus miettinyt kyseistä ammattia, että millaistakohan sellaista työtä olisi tehdä tai sopisiko se minulle.

Tuli myös todella imarreltu olo, niin kauniita sanoja sain! Moni sanoi, että näkisi minut ehdottomasti lasten tai perheiden parissa tekemässä töitä siksi, miten olen lasten kanssa. Siitä tuli niin hyvä mieli, parasta mahdollista palautetta mitä voi saada. Moni sanoi myös, että näkee mut jossain, missä voin auttaa ihmisiä. Myös siitä tuli ihana ja lämmin fiilis.

Halusin käydä yleisimmät ammattiehdotukset ihan yksitellen läpi, että millainen tunne minulla itselläni on kyseisestä ammatista. Kirjoitin ylös ajatuksia, joita minulla olisi itsestäni tekemässä kyseisen alan töitä. Toivottavasti tykkäätte vähän erilaisesta postausideasta!

Top 13 seuraajien yleisimmät ammattiehdotukset minulle kyselyn perusteella:

1. Varhaiskasvatuksen opettaja (38 ehdotusta)

Tämä oli kaikkein yleisin! Todella suuri osa vastauksista oli varhaiskasvatuksen opettaja / lastentarhan opettaja / eskarin opettaja. Ja siis myönnän kyllä, että viihdyn todella hyvin lasten parissa ja olisi hurjan mielenkiintoista tehdä tätä tärkeää työtä. Olen sitä joskus nuorempana miettinytkin. Olisi ihan huikeaa päästä vaikuttamaan positiivisesti varhaiskasvatukseen ja lasten jokapäiväiseen arkeen. Toisaalta, työ on myös resurssipulan vuoksi tällä hetkellä käsittääkseni melko raskasta ja yksi ihminen joutuu usein tekemään useamman ihmisen työt.  Kaikki kunnia ihan jokaiselle varhaiskasvatusopelle tärkeästä työstä, jota teette! En tiedä pystyisinkö siihen itse, vaikka se varmasti parhaimmillaan on maailman antoisin työ, kun saa olla maailman parhaiden tyyppien eli lasten kanssa. Moni sanoi, että olisin ihana varhaiskasvatuksen opettaja ja se lämmitti kyllä sydäntä! Olen niin otettu siitä, että ajattelette noin.

2. Sosiaalityöntekijä / perhetyöntekijä (35 ehdotusta)

Toisiksi yleisin vastaus. Sosiaalityöntekijän uraa olen ihan tosissani miettinyt ja monesti. Joko sosiaalialaa AMK:ssa tai sitten sosiaalitieteitä valtiotieteellisessä ja ehkä ennemmin jälkimmäistä. Vaikka koen hirveän arvokkaana juuri sen suoraan perheiden ja lasten kanssa tehtävän työn, haluaisin kuitenkin päästä päättämään ja vaikuttamaan niihin asioihin vielä enemmän ihan rakennetasolla. Haluaisin päästä tulipalojen sammuttamisen sijaan estämään niitä syttymästä ihan kokonaan. On niin paljon asioita, joita voisi ja pitäisi tehdä paremmin, jotta sosiaali- ja perhetyöntekijät voisivat oikeasti tehdä työtään täysillä, eivätkä joutuisi vaan yrittää selvitä hurjista asiakasmääristä. Miten apu saataisiin entistäkin paremmin ohjattua perheille jo ennen suuria ongelmia, miten tavoitettaisiin kaikki ne perheet, jotka eniten kaipaavat apua ja jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevästä tuesta.

3. Alakoulun opettaja (20 ehdotusta)

Tämäkin on ihan super tärkeä ja mahtava työ! Ja olisi ihan huippua olla alakoulun opettaja. Olen monesti miettinyt, että millainen opettaja olisin ja miten kykenisin siihen kaikkeen, mitä juuri alakoulun opet tekevät. Miten paljon on myös sitä työtä, joka tapahtuu oppituntien ulkopuolella. Ehdottomasti sellainen työ, jota voisin harkita itselleni. Toisaalta alakoulun opettajan työssä on niitä samoja ongelmia, joita on myös varhaiskasvatuksessa. Resurssipulaa, sitä, että joutuu tekemään yksin monet työt ja joutuu vastaamaan yksin tilanteista, joissa oikeasti vaadittaisiin moniammatillista yhteistyötä. Ihailen kyllä kaikkia opettajia, oli sitten millä kouluasteella tahansa!

4. Markkinoinnin ammattilainen (15 ehdotusta)

Tämä liippaa kaikista lähimpää ”omaa alaani”. Olisi todella kiinnostavaa olla markkinointialalla töissä ja tältä alalta minulla myös on kokemusta niin, että olen ollut toisessa yrityksessä töissä, enkä vain omassani. Voi olla, että joskus isona päädyn vielä markkinointihommiin jollekin toiselle, tai päädyn tekemään oman yritykseni kautta niitä hommia enemmän toisille kuin itselleni. Se tuntuu järkevältä urasiirrolta jossain vaiheessa elämää. En silti ole varma onko se koko loppuelämän intohimo. Onneksi ei tarvitse vielä tietää.

5. Psykologi / Lasten psykologi (10 ehdotusta)

Ihan mielettömän kiinnostava ja tärkeä ammatti! Ja sekin lasten parissa. Olisi ihan huikeaa päästä lasten psykologiksi. Tämä on varmasti yksi ikuisia haaveammattejani. Lasten psykologiksi pääsy vaatisi ensin viisi vuotta perusopintoja yliopistossa ja sitten puolen vuoden harjoittelun. Jos pääsisin opiskelemaan tätä alaa, olisin aika onnekas.

6. Lasten lääkäri ( 8 ehdotusta)

Olisi ihan mieletöntä olla lasten lääkäri, mutta en elättele lainkaan toiveita, että pääsisin ikinä lääkikseen. Kemia, fysiikka ja pitkä matematiikka eivät vaan luonnistu minulta tai edes kiinnosta minua ollenkaan siinä määrin, että yrittäisin. Olisi huippua olla lääkäri, mutta jätän sen niille, jotka loistavat kaikilla osa-alueilla joita se vaatii. Olen kuitenkin todella imarreltu tästä ammattiehdotuksesta, jota tuli vielä monen monta kertaa, kiitos!

7. Lasten hoitaja / perhepäivähoitaja (7 ehdotusta)

Todella tärkeä ja ihana työ! Voisin tehdä varmasti jonkin aikaa, mutta minulla on niin suuri ja palava halu päästä suunnittelemaan ja vaikuttamaan asioihin siellä taustalla, joten voi olla, että en osaisi jäädä aloilleen siihen itse lastenhoitotyöhön. Mutta nostan hattua jokaiselle tämän alan ammattilaiselle, joka tekee päivittäin tärkeää työtä ja kohtaa lapsia ja perheitä.

8. Neuvolan terveydenhoitaja (7 ehdotusta)

Ai että, tämä olisi niiiiiiin ihana työ! Haluaisin olla sellainen ihana  ja kannustava muumimamma, jonka luokse perheillä olisi turvallista tulla! Sellainen, joka osaisi neuvoa niksit nukkumiseen ja syömiseen ja läheisyyteen ja kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan, mikä vaan voi mieltä askarruttaa. Sellainen turvallinen tyyppi, joka osaisi kohdata jokaisen perheen ja tilanteen arvokkaasti ja kunnioittavasti, sekä lempeästi ja jolle uskaltaisi puhua rehellisesti ja aidosti kaikista arjen ja elämän asioista. Joo. Tätä olen kyllä miettinyt myös. Olen jopa yllättynyt siitä, miten vahvoja mielikuvia mulle tuli itsestäni neuvolan terveydenhoitajana kun kirjoitin näitä lauseita. Tähän vaikuttaa varmasti se, että meillä on ollut niin ihana neuvolan terveydenhoitaja itsellä ihan sieltä vuodesta 2011 asti, että olen saanut parhaan mahdollisen esimerkin siitä, millainen työntekijä voi parhaimmillaan olla.

9. Kampaaja (7 ehdotusta)

Ihana ehdotus! Kampaajaksi mä silloin opiskelin kun tapasin Oton. Olisi ihan huippua olla kampaaja, mutta en kuitenkaan koe, että loppupeleissä se sopisi mulle. Lisäksi nykyinen hajusteherkkyyteni hankaloittaisi huomattavasti työn harjoittamista, vaikka toki voisin perustaa täysin hajusteettoman kampaamon, niitäkin on. Ihailen kaikkia upeita hiusalan ammattilaisia, he tekevät niin paljon muutakin kun vaan hiuksia!

10. Hoitoalalla lähihoitaja tai sairaanhoitaja (6 ehdotusta)

Super tärkeä työ, mutta tähän en usko, että itse pystyisin. Mulla on oksennusfobia ja jonkinasteinen bakteerikammo myös, joten en usko, että kykenisin kaikkeen siihen käytännön työhön, vaikka muuten ala olisi todella lähellä sydäntä. Kun mua ahdistaa jo se jos perheenjäsen voi pahoin, niin en kykenisi olemaan lempeä ja rauhallinen jonkun noroviruspotilaan kanssa, kun kaikki vaistot huutaisivat vaan, että ”JUOKSE NIIN KAUAS KUIN PÄÄSET!”. Kaikki kunnia ihan jokaiselle hoitajalle, joka pitää tämän yhteiskunnan rattaat pyörimässä! Toki on paljon erilaisia sairaanhoitajia, olisi varmasti ihan erilaista olla sairaanhoitajana vaikkapa vastasyntyneiden teholla tai esim. röntgenhoitajana. Sitä voisin varmasti tehdä. Mutta mietityttää se, että sinne päästäkseen täytyy varmasti kyetä myös työskentelemään noiden edellä mainitsemieni itseäni pelottavien asioiden kanssa ensin.

11. Kätilö (5 ehdotusta)

Niin mielettömän ihana työ, jota olen myös miettinyt. Mielettömän vastuullinen työ myös, ja se on se mikä siinä itseäni pelottaa. En tiedä uskaltaisinko ottaa vastuuta toisten ihmisten elämästä ja kuolemasta. Se tuntuu niin suurelta asialta, että en siihen kykenisi. Rakastan synnytyksiä ja rakastan vauvoja ja haluaisin mielellään olla mukana synnytyksessä vaikka joka ikinen päivä, jos jokaisessa synnytyksessä kaikki aina päättyisi 100% hyvin. Mutta en tiedä miten henkisesti selviäisin niistä tilanteista, kun kaikki ei menekään niin hyvin ja lopputulos olisi se kamalin mahdollinen. Siksi en usko, että pystyisin siihen itse ja kunnioitan ihan mielettömän paljon jokaista kätilöä, joka pystyy.

12. Toimittaja (4 ehdotusta)

Olisi ihan mahtavaa olla toimittava tai vaikkapa tutkiva journalisti! Vaikka toimittajan ammatissa mietityttää kyllä myös kaikki se sama, mikä omassa nykyisessä ammatissa. Toimittajat kohtaavat häirintää, vihapuhetta ja jopa vainoamista. Toisaalta, toimittajat pääsevät kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä ja tapahtumia ja kokemaan paljon sellaista, mitä moni muu ei. Toimittajan ammatti on hieno ammatti, mutta en tiedä olisiko itsestäni siihen.

13. Lastenvaatteiden suunnittelija (4 ehdotusta)

KYLLÄ! Haluaisin todellakin olla lastenvaate-designer tai suunnitella lapsille ja aikuisille mätsääviä vaatteita! Muotisuunnittelijan ammatti oli haaveammattini jo lapsena ja edelleen salaa haaveilen siitä joskus. Jos tätä olisi mahdollista tehdä ilman, että tarvitsee itse osata ollenkaan ommella, olisin ihan super mielelläni lastenvaatteiden suunnittelija. Haaveilen kyllä todella paljon siitä, että saisin joskus suunnitella oman lastenvaatemalliston (edes pienen) jollekin toiselle vastuulliselle merkille, jolla ompelijat ja muut resurssit olisi jo valmiiksi olemassa.

Muita yksittäisiä/pari mainintaa saaneita ammattiehdotuksia:

Jonkun coolin yrityksen luova johtaja, vaatemyyjä, kaupan kassa, muotilehden toimittaja, stylisti, vaatesuunnittelija, toimintaterapeutti, sisustusarkkitehti, kotitalousope, kirjailija, pankkivirkailija, kiinteistönvälittäjä, korusuunnittelija, puheterapeutti, mainostoimiston työntekijä, viestintäalan asiantuntija, koulukuraattori, hyvinvointiliikkeen yrittäjä, nuoriso-ohjaaja, juristi, kahvilaleipomon pitäjä, joku hampaisiin liittyvä, viestintäalan asiantuntija isossa organisaatiossa, konsultti, barista, hajuton kosmetiikka myyntitykki, juhlasuunnittelija, erityisopettaja, lasten oikeuksiin vaikuttavan järjestön johtaja, lapsiperheiden sisustussuunnitteluohjelman juontaja ja suunnittelija, kokki. 

Haluan kiittää ihan mielettömän paljon teitä kaikkia kaikista näistä ammattiehdotuksista, joita tuli ihan valtava määrä. Haluan kiittää myös ihan älyttömän paljon kaikista teidän kauniista sanoista, oikeasti pyyhin kyyneleitä täällä kun luin miten ihanasti kirjoititte minusta.  Teidän sanoista tuli mulle niin hyvä mieli ja ehdotuksista oikeasti paljon uutta ajateltavaa. Ei sitä voi tietää vielä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä nosti pintaan tosi paljon tunteita ja jotenkin oli ihana huomata miten vahvoja myönteisiä tunteita moni ammatti herätti mun sisällä. Miten kovaa paloa tunnen montaa ammattia kohtaan, vaikka samalla rakastan nykyistäkin ammattiani. Onneksi tässä on koko elämä aikaa. Jatketaan keskustelua IG:n puolella! 

Eilinen sateinen torstai oli niin pimeä päivä, että ehkä ekaa kertaa ikinä en saanut tähän päivä kuvina -postaukseen _yhtään_ kuvaa luonnonvalossa. Tai olisin varmaan saanut jos olisin ottanut ulkona kaatosateessa, mutta pidin kameran mieluummin laukussa ollessani ulkona. Paljon tuli kuitenkin otettua kuvia päivän aikana ja oli ihanaa tallentaa yksi päivä alusta loppuun arkisina räpsyinä.

7.00 Herätys & aamupalaa lapsille. 3v halusi syödä leivän sohvalla ja katsoa samalla aamupiirrettyjä.

7.25 Keitin kahvit itselleni ja Otolle ja tein itselleni kaksi leipää juustolla. Lisäksi söin satsuman.

7.40 Olin juonut kahvin, enkä todellakaan tiedä mitä tein tässä kuvassa.

7.50 Autoin kuopusta pukemisessa ja sanoin heipat lapsille, jotka lähtivät kohti dagista ja koulua.

8.30 Olin siivonnut koko alakerran. Ihanan Iidan matkassa -Iidan piti tulla meille aamiaiselle, mutta auton rikkoutumisen vuoksi hän ei päässytkään. Mutta ihan hyvä, että tuli silti siivottua!

9.00 Meikkasin eteisessä.

9.30 Lähdin kohti keskustaa, sillä sovittiin sinne Iidan kanssa uudet treffit ja mentiin käymään Polhemin pressipäivässä.

10.00 Odottelin sateelta paossa Iidaa Polhemin toimiston ala-aulassa. Pressi oli porrastettu tosi hyvin koko päivälle, eikä tässä ensimmäisessä slotissa ollut kuin pari ihmistä maskit päällä meidän lisäksi. Käytiin pressitilaisuuden jälkeen vielä kahvilla ja istuttiin rauhassa pari tuntia juttelemassa. Ihanaa vaihtaa välillä kollegan kanssa kunnolla ajatuksia! Niin virkistävää.

13.00 Tulin kotiin ja samalla meidän keskimmäinen tuli myös koulusta kotiin ja välipalalle.

14.00 Kokkasin yhtä reseptiä yhteen työjuttuun ja siinä meni n. tunti.

15.00 Otto toi kotiin esikoisen ja kuopuksen, jolla alkoi viikonloppu. Sen kunniaksi hän halusi pelata Simsiä.

16.00 Halittiin sohvalla kuopuksen kanssa, niin parasta!

16.30 Otto teki meille herkullista kasvisruokaa.

16.55 Alettiin syömään, olikin jo hirmuinen nälkä. Ruoka oli tosi hyvää.

17.30 Ruuan ja keittiön siivouksen jälkeen lapset lauloivat Switchillä Let’s Singiä ja mä venyttelin ja tein kummallisia käsiliikkeitä taustalla.

19.30 Lopetettiin laulaminen ja soitettiin mun äidille ja Armakselle videopuhelu.

20.00 Lapset söivät iltapalan ja alettiin iltatoimiin muutenkin.

20.15 Otto ja kuopus odottelivat, että isommatkin ovat syöneet ja höpöttelivät sen aikaa lattiatyynyllä.

22.00 Otto otti viimeisen kuvan, kun oltiin juuri tultu saunasta kahdestaan ja selasin Pinterestistä jouluaskarteluideoita.

Sellainen hauska ja arkinen torstai meillä. Sateesta ja pimeydestä huolimatta päivä oli täynnä lämpöä ja ihania hetkiä! Etenkin jäi mieleen ihana tapaaminen ystävän kanssa, sekä meidän laulelut illalla. Vaikka en itse osaa laulaa ollenkaan, nautin kovasti siitä, kun lauletaan lasten kanssa Switchillä. Sellainen päivä kuvina. Olipa kivaa tehdä tällainen koonti päivästä. Näihin on kiva palata myöhemminkin.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Halloween-asut ovat olleet jo kovassa mietinnässä kuluneina viikkoina ja ensi viikolla onkin jo niiden aika. Meillä ei ole suunnitelmissa osallistua mihinkään Halloween-juhliin tänä vuonna, mutta aiotaan varmasti viettää juhlaa kotona perheen kesken. Rakastan suunnitella erilaisia teemoja ja teema-asuja ja nautin kovasti myös maskeerauksesta, vaikka en siinä mikään ammattilainen olekaan. Siksi me varmasti pukeudutaan tänäkin halloweenina, vaikka oltaisiin ihan vain kotona.

Mulle on tärkeää, että kun pukee näin isoa perhettä naamiaisasuihin, iso osa niistä asusteista olisi jo valmiiksi kotoa löytyvistä tarvikkeista toteutettavissa. Vaikka meille on vuosien varrella kertynyt myös iso läjä ihan oikeita naamiaisasuja, pyritään hyödyntämään tällaisissa koko perheen teema-asuissa jo olemassaolevia juttuja, ettei yhden päivän vuoksi osteta viiden ihmisen vaatteita ja asusteita. Tässä tuleekin muutama asuidea, joita ollaan vuosien varrella toteutettu ilman sen suurempia investointeja:

1. Addams Family

Oikeasti tekisi mieli pukeutua vaan Addams Familyksi joka vuosi, sillä nämä olivat ehkä hauskimmat asut, joita meillä on koskaan vielä tähän mennessä ollut. Oli niin super hauskaa pukeutua Addams Familyksi ja kaikki muut jutut paitsi mun musta peruukki löytyivät meiltä jo valmiina. Pääset alkuperäiseen postaukseen TÄSTÄ.

2. Perinteiset noidat, lepakot ja muut

Näihin löytyy aika helposti asusteita kaupasta, tai miksei vaikkapa huovasta ja mustasta hiuspannasta voi askarrella itsekin noidan hattua. Tämä oli se halloween, kun olin raskaana ja meillä oli muutto kesken, joten panostuskin oli sen mukainen! Lapsia ilahduttaa jo sekin, että saa vähän pukeutua arjesta poikkeavasti, eikä aina ole pakko vetää maskeerausta ihan täysillä.

3. Sushi (perhehän voi pukeutua sushibuffaksi tai soijapulloksi, wasabiksi, inkivääriksi ja sushiksi)

Tein itse viime vuonna sushi-asun taaperolle dagiksen naamiaisiin. Tämä oli kyllä ihan mun ultimate lemppari ikinä! Niin helppo toteuttaa ihan ilman ompelukonetta pyyhkeistä, narusta ja mustasta kankaasta. Se on ehkä tylsä jos koko perhe pukeutuu samaan asuun, mutta mites vaikka Sushibuffa tai sitten sushi ja tykötarpeet, kuten wasabi? Aika helppo pukeutua esim. kokonaan vihreäksi, tai sitten soijapulloksi mustilla vaatteilla ja DIY-etiketillä. Alkuperäinen postaus löytyy TÄÄLTÄ.

4. Peura

Tämä peura-asun idea löytyi vuosia sitten Pinterestistä ja se on aika helppo toteuttaa kasvomaaleilla tai jopa ihan meikeillä. Musta eyeliner, aurinkopuuteri ja valkoinen kasvomaali vievät jo pitkälle tämän asun kanssa ja sitten vaan ruskeat vaatteet päälle. Silloin peuran sarvia ei saanut oikein mistään, mutta nykyisin niitäkin myydään monissa kaupoissa tähän aikaan vuodesta. Alkuperäinen postaus peura-asusta löytyy TÄÄLTÄ.

5. Kissa tai leopardi

Kissan asu on helpoin halloween-asu ikinä. Mustat vaatteet, kasvomaalit mustalla eyelinerilla tai kasvomaalilla ja mustat korvat. Korvat voi helposti tehdä pahvista tai huovasta ja mustasta hiuspannasta (ja niitä myydään joka kaupassa). Leopardi on aavistuksen haastavampi kissaeläin, mutta onnistuu sekin melko helposti. Kaikilla leo-kuosin faneilla löytyy varmaan jotain leopardikuosista kotoa ja nuo leopardin läiskät saa myös tehtyä tosi helposti mustalla eyelinerilla tai kasvomaalilla. Alkuperäinen postaus asuista löytyy TÄÄLTÄ.

Meidän tämän vuoden asut on jo päätetty ja näytän ne sitten halloweenina! Addams Familya on kyllä tosi vaikea yrittää ylittää, se oli vaan niin huippu. Mutta on niitä paljon muitakin hauskoja ideoita, jotka odottavat vielä toteuttamistaan. Pinterestin ihmeellisestä maailmasta löydän itse aina parhaat ja helpoimmat ideat, sekä vinkit asujen toteuttamiseen helposti. Miten musta muuten tuntuu, että aina syksyllä ja talvella hölötän Pinterestistä kaikissa inspiraatipostauksissa, ja sitten aina kesäksi unohdan koko appin. Muita samaistujia, jotka pinnailevat kaikkea mahdollista tähän aikaan vuodessa ja kesällä unohtavat koko paikan?

Lasten pitäisi liikkua arjessa _paljon_. Alle kouluikäisten lasten liikuntasuositus on kolme tuntia päivässä, 7-18-vuotiailla suositus on 1,5-2 tuntia päivässä liikuntaa (lähde: THL). Se on sellainen määrä liikuntaa, että aikuinen saisi tehdä kovasti töitä sen saavuttamiseksi, etenkin jos on esim istumatyössä, kuten minä. Onneksi aikuisten ei tarvitse suositusten mukaan liikkua ihan niin paljoa. Mutta miten lapset saa liikkumaan suositusten verran joka päivä? Tätä multa on kysytty moneen kertaan, että miten meidän perheessä on saatu lapset liikkumaan riittävästi. Aloin ihan pohtimaan tätä kysymystä ja kysyinkin lapsilta, että mitkä asiat saavat heidät arjessa liikkumaan. Sieltä tuli mm. tällaisia vastauksia (sen kummemmin erittelemättä kuka sanoi mitäkin):

– Välitunnit

– Voimistelurenkaat & leuanvetotanko

– Trampoliini kesällä

– Jumppapatja

– Harrastukset

– Tanssien opettelu (lapsilla ei ole TikTokia tai YouTubea omissa puhelimissa, mutta katsotaan joskus yhdessä mun puhelimesta/telkkarista kivoja tansseja ja opetellaan yhdessä)

– Pyörälenkit

– Lähellä oleva leikkipuisto

En haluaisi ajatella, että arkiliikunta on välineurheilua, koska kyllähän liikkua voi ihan ilmaiseksi. Meillä kuitenkin nämä muutamat pienet hankinnat ovat olleet merkittävässä osassa lisäämässä lasten liikuntaa: voimistelurenkaat, leuanvetotanko ja trampoliini. Kesällä tramppa riittää jo yksin huolehtimaan, että tulee ainakin tuo koululaisten liikuntasuositus täyteen. Ja nyt syksyllä ostettiin koululaisille yhteissynttärilahjaksi leuanvetotanko ja jumpparenkaat, ja täytyy sanoa, että olen aivan äimistynyt siitä, kuinka kovassa käytössä ne ovat olleet.

Rahallinen panostus tähän oli n. 100€, mutta renkaille on ollut käyttöä ihan joka päivä. Edelleen kuukautta myöhemmin niistä suorastaan kilpaillaan päivittäin, että kuka saa olla niissä eniten. Ja miten nopeasti taidot karttuvat lapsilla, kun he harjoittelevat päivittäin! Meillä yksi lapsista sai kolmen viikon harjoittelun jälkeen vedettyä jo kolme leukaa, vaikka alussa ei lähtenyt yksikään. Olen jopa harkinnut, että ostaisi vielä toisen setin renkaita toiseen oviaukkoon. Tai ehkä sittenkin puolapuut toiseen lastenhuoneeseen?

Lisäksi meillä on paljon tyhjää lattiatilaa, jumppapatja ja bObleseita, joilla voi tehdä temppuratoja. Kun liikunnalle on sisällä mahdollisuuksia, lapset kyllä käyttävät ne. Ainakin meillä kaikki lapset ovat ihan erilaisia (vaikka samaakin löytyy), mutta kaikki myös oma-aloitteisesti liikkuvat sisällä paljon ja käyttävät kaikkia liikuntavälineitä, joita meillä on. Lapsilla on luontainen tarve ja halu liikkua ja siksi he helposti alkavat liikkumaan, jos esillä on jotain liikkumiseen kannustavia juttuja.

Ulkoliikunta on mahtava juttu ja pyritään käymään yhdessä pyörälenkeillä, leikkipuistossa, metsässä kävelemässä ja muutenkin nauttimaan raikkaasta ilmasta. Talvella (jos lunta tulee) tehdään lumiukkoja ja lumilinnoja, käydään pulkkamäessä, luistellaan ja käydään pakkaskävelyillä. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että kun talven pimeys iskee ja koululaisten tullessa kotiin valoisat tunnit ovat jo menneet, sitä liikuntaa harrastatetaan enemmän sisätiloissa arkipäivisin. Siksi onkin tärkeää, että kotoa löytyy sisältäkin mielekästä liikuttavaa puuhaa.

Lapset käyvät myös ohjatuissa harrastuksissa, mutta niiden määrää vähennettiin ainakin nyt tämän syksyn ajaksi, koska koronarajoituksista ei ollut tietoa, enkä halunnut ottaa sitä riskiä jonka otin keväällä, että maksoin esim. 600€ yhden lapsen yhden harrastuksen kevätkauden tunneista, mutta alle puolet niistä pidettiin, eikä rahaa saatu (ihan ymmärrettävästi) takaisin. Siksi pudotettiin syksyksi viikottaisten harrastuskertojen määrää. Toistaiseksi harrastukset ovat saaneet jatkua, mutta katsotaan miten tilanne etenee vielä tästä. Olen ihan tyytyväinen, että tehtiin tämä ratkaisu ja varmaan jatketaan vielä kevätkin samalla linjalla, mikäli koronatilanne pysyy samantyyppisenä.

Erilaisten jumppavälineiden ja ohjattujen harrastusten lisäksi liikutaan kyllä paljon yhdessä ihan ilmaiseksi. Opetellaan tansseja peilin edessä (olen vieläkin niin kiitollinen eteisen peilikaapeista, jollaisista haaveilin monta vuotta), kokeillaan tehdä pyramideja, pidetään diskoja olkkarissa ja katsotaan jooga- ja jumppavideoita YouTubesta. Meidän lasten innostus liikuntaa kohtaan saa mutkin liikkumaan, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Ja siis kyllähän noilla 15 sekunnin tansseilla saa hien pintaan hyvinkin nopeasti, kun tekee liikkeet täysillä ja harjoittelee sarjaa kymmeniä kertoja.

Olin itse sellainen lapsi, joka tykkäsi arkipäivisin koulun jälkeen lähinnä makoilla lattialla piirtämässä tai makoilla sohvalla lukemassa. Kävin kyllä kerran viikossa tanssitunnilla ja leikin kavereiden kanssa puistossa, mutta siinä se. Edelleenkin olen sellainen aikuinen, joka tykkäisi ennemmin vaan piirrellä ja lukea kirjoja, ja käydä kerran viikossa harrastamassa liikuntaa. Lapsille haluan kuitenkin antaa toisenlaisen esimerkin, sellaisen, jossa liikunta on yhtä tärkeä osa arkea kuin hengittäminen, syöminen ja nukkuminen. Lukeminen ja piirtäminen on ihanaa, niitäkin me tehdään yhdessä. Mutta vaikka päivästä raivaa liikunnalle osan, ehtii ihan hyvin vielä tehdä muutakin.

Mun mielestä tärkeimmät keinot saada lapset liikkumaan ovat esimerkin voima, sekä se, että liikunnalle on mahdollisuuksia sekä kotona että kodin lähistöllä. En tarkoita tällä, että kaikilla pitäisi olla voimistelurenkaat tai tramppa, ei meilläkään aina ole ollut. Mutta se, että näyttää lapselle miten voi helposti liikkua kotona (esim. kuuntelee musiikkia ja tanssii, tekee ilmaisia treenejä YouTubesta, tai harjoittelee vaikka kyykkyhaastetta yhdessä) ja ulkona (itsekin liikkuu siellä leikkipuistossa, ottaa lapsen mukaan lenkille tai metsään) on tärkeää.

Olen ylpeä siitä, että meidän lapset liikkuvat paljon, vaikka itse en ennen lapsia kovin säännöllinen liikkuja ole ollut. Toivon, että nämä lapsuudessa saadut eväät liikuntaan kantavat koko elämän, eikä heidän tarvitse opetella aikuisena ottamaan liikuntaa osaksi arkea, kun se on jo sitä. Toki nyt kun lapset ovat vielä alakouluikäisiä, on meillä vanhemmilla enemmän sananvaltaa.  Kiinnostavaa nähdä miten liikunta toteutuu tulevaisuudessa lasten teini-iässä, ovatko voimistelurenkaat ja tramppa silloinkin hittejä vai ihan mjääh.

Olisi kiinnostavaa kuulla teidän kokemuksia lasten liikkumisesta, joko omia kokemuksia tai lastenne kokemuksia! Tuleeko teillä helposti lasten liikuntasuositukset täyteen? Keskustelu jatkuu Instassa ja Facebookin puolella! 

Me ollaan kaivettu viltit ja kynttilät esiin ja ripustin tänä aamuna esikoisen kanssa myös tunnelmavalot olohuoneeseen. Illat ovat pimenneet siinä määrin, että on ihana kun kotona on vähän tunnelmavaloja – tai jouluvaloja, miten niitä nyt haluaa kutsua. Voin kertoa, että olen odottanut sieltä maaliskuusta asti, että saan alkaa laittamaan syksyn hyggetunnelmaa ja ennen kaikkea JOULUA tähän kotiin. Vielä ei ole joulu, ei, mutta Ikean jouluosasto on jo auki ja tällä viikolla avataan Stockmannin joulumaailma. Joulukarkkeja ja -kalentereita on hyllyt täynnä kaupoissa ja mä nostin jo jouluvillapaidat esille ylähyllyiltä. Kyllä se joulu sieltä tulla jollottaa.

Sohvalle vaihdoin jo vähän talvisempiä tyynynpäällisiä ja vihreä väri oli ihana lisä olkkariin. Se toi vähän väriä meidän vaaleuden keskelle. Meillä oli vaaleanpuna-vihreä olohuone vanhassa kodissa tosi pitkään ja olen aina rakastanut sitä yhdistelmää. Nyt mietinkin, että haluaisin vielä tuoda aavistuksen lisää vihreää olkkariin. Viherkasvit ja tyynyt tekevät paljon, mutta kenties vihreä samettirahi voisi olla sellainen ihana lisä. Ihanaa kun oli jo valmiiksi kaapissa paljon vihreitä tyynynpäällisiä, jotka sopivat mun suunnitelmiin.

 

Loka-marraskuu on kyllä ihan lempivuodenaika sisustuksen kannalta, kun saa alkaa suunnittelemaan joulun koristuksia! Haluaisin ihan hirveästi hyödyntää meidän korkeaa huonekorkeutta joulukoristusten kanssa, mutta hieman mietityttää, että miten saan esimerkiksi jotain koristeita ikkunoihin tuonne ihan ylös? Meillä on yksi ihan valtava paperitähti ja olisi ihan mieletöntä saada se tuonne aivan ikkunan yläreunaan, mutta miten?? Lisäksi meillä edelleen puuttuu olkkarista varsinainen kattolamppu ja sellainen olisi toki myös kiva saada ylös nyt kun illat ovat niin pimeitä. Olohuoneessa on kyllä halogeenispotit seinässä ylhäällä, jotka valaisevat, mutta kyllä se kattovalo toisi myös kauniisti tunnelmaa ja kotoisuutta. Meillä on melko korkeat A-tikkaat, mutta ei niillä kyllä läheskään noin ylös pääse. Ehkä olisi hyvä sijoitus ostaa oikeasti korkeat tikkaat, sillä me tullaan tarvitsemaan niitä kyllä tässä vuosien varrella, niin ikkunan pesuun kuin asioiden kiinnittämiseenkin.

Sisällä mua kiinnostaa tänä jouluna koristeissa erityisesti kulta, valkoinen, musta-valkoinen, perinteinen punavalkoinen joulu, jalokiven vihreä ja vaaleanpunainen, sekä luonnonmateriaalit. Eli todella sekalaiset jutut, joista puoletkaan ei sovi yhteen. En ole vielä päättänyt varsinaista tämän joulun teemaa tai teemaväriä, kun niin moni juttu kiinnostaa. Olen kuitenkin Pinterestissä pinnaillut kaikkea jo valmiiksi.  Myös DIY-jutut kiinnostaa tosi paljon ja pian aion ainakin jo alkaa kuivattamaan appelsiinisiivuja ja askartelemaan tupsuja myös! Joulukalenterin suunnittelu on ollut täydessä vauhdissa jo useamman kuukauden ja suuri osa luukuista on jo suunniteltu. Tänä vuonna tulee entistäkin enemmän DIY-ideoita (paljon muutakin kuin tupsuja ja appelsiinisiivuja) ja hurjasti muuta ihanaa joulufiilistelyä.

Olen aina puhunut siitä, kuinka haluaisin tehdä sellaiset kreisit amerikkalaistyyliset valokoristukset ulos sitten kun meillä joskus on oma koti. Ja no, nythän meillä se on! En ole ihan vielä saanut Ottoa innostumaan valtavasta valoshowsta mutta onhan tässä vielä aikaa. Ollaan käyty jo katselemassa erilaisia valosarjoja ja valoeläimiä eri kaupoissa. Olisi vaan niin siistiä, kun oma koti olisi sellainen ihana valoisa väripilkku kaiken pimeyden keskellä. Uskon, että tästä tulee kuitenkin sellainen hieman kärsivällisyyttä vaativa monivuotinen projekti. Eli ostetaan varmasti pikkuisen kerrallaan aina vuosittain pari valosarjaa ja sitten jossain vaiheessa meillä on se unelmien valoshow.

Joko siellä ollaan aloitettu joulukoristeiden suunnittelu tai syksyn hyggeily? Kuulun itse Sydämeeni joulun teen -ryhmään Facebookissa ja sieltä kyllä saa hurjasti vertaistukea tähän jouluhulluuteen, kun moni muu fiilistelee joulua jopa jo kesällä. Ja Pinterest on tietty toinen paikka, mistä saa hulluna vertaistukea jouluhulluuten mihin aikaan vuodesta tahansa. Voisin viettää tuntikausia siellä selaten erilaisia ihania jouluideoita!