Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.

Kun mä vuonna 2011 tajusin seurustelevani melkein suomenruotsalaisen kanssa, oli yksi mun ekoja ajatuksia, että ”JES! Pääsen vihdoinkin rapujuhliin!”. Meidän pohjoissuomalaisessa suvussa ei rapujuhlia olla koskaan juhlittu yhdessä, enkä tiedä onko kukaan mun sukulainen ikinä edes ollut rapujuhlissa. Mä en ainakaan ole. Mä olin kuitenkin niistä kuullut ja lukenut paljon, ja aina vähän fiilistellyt sitä ajatusta. Mutta kuten sanottua, en koskaan ollut oikeasti ollut rapujuhlissa, tai syönyt rapuja. Ajattelin pääseväni rapujuhliin jo samana kesänä kun Oton tapasin, mutta vielä mitä. Tässä mä istun seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin, edelleen yhtä kokemattomana rapujen suhteen. Otto on kyllä ollut elämänsä aikana rapujuhlissa, mutta meidän yhdessäolon aikana ei kertaakaan.

Päätin tarttua rapua saksista, ja ottaa ohjat omiin käsiin. Tämän Maldon -kamppiksen myötä, jossa vienosti pyöriteltiin ajatusta rapujuhlista, mä päätin ostaa ihan itse niitä rapuja, ja kokeilla. Ostin ensimmäisiksi harjoitusravuikseni pakasterapuja. Ravuista syötävän irti saaminen tuntui aivan utopistiselta ajatukselta, ja halusin ihan tosissani harjoitella ennen, kuin edes uskalsin suoda ajatustakaan omien rapujuhlien järjestämiselle.

Netti on onneksi pullollaan loistavia ohjeita pakasterapujen ”elvytykseen”, ja väsäsin niiden yhdistelmästä oman versioni. Suurimmassa osassa ohjeita suositeltiin lisäämään liemeen olutta, ja mä päätin kokeilla sitä myös. Tärkeimpiä rapujen maustajia ovat kuitenkin laadukas merisuola, sekä tuore tilli.

PAKASTERAPUJEN ELVYTYSLIEMI (1kg rapuja)

2 litraa vettä

1dl olutta

3 rkl Maldon-suolaa

3 sokeripalaa

reilu nippu tuoretta tilliä

Sekoita vesi, Maldon-suola ja sokeripalat  kattilassa. Kiehauta liemi ja lisää kruunutilli. Hauduta viisi minuuttia, ja jäähdytä haaleaksi. Nosta tillit pois. Laita jäiset ravut suureen kattilaan ja siivilöi liemi rapujen päälle. Lisää päälle vielä tuoreita tillinoksia. Anna rapujen sulaa elpyä mausteliemessä jääkaapissa ainakin 6 tuntia, mieluummin yön yli (me laitettiin ravut liemeen illalla kymmeneltä, ja testasin niitä seuraavana aamuna kymmeneltä).

Me maisteltiin rapuja perinteisesti  paahtoleipien kanssa. Oton sisko tuli syömään mun kanssa rapuja, ja opetti mua käsittelemään rapuja oikein. Ilman hänen neuvojaan olisin varmasti ollut ihan hukassa. Katsoin kyllä netistä ohjevideon muutamaan otteeseen, mutta kyllä ne käytännön neuvot olivat kultaakin kalliimpia. Sain jopa ravusta irti lihaa, ja vähän leivän päällekin. Ja olihan se rapu hyvää, voi veljet se oli hyvää. Rapuja, paahtoleipää ja voita. Niin yksinkertaista ja niin hyvää. Tämän rapukokemuksen perusteella uskallan 100% varmuudella sanoa, että haluan ihan varmasti järjestää itsekin rapujuhlat, ja aion käyttää silloinkin noita samoja kestävän kehityksen mukaisesti pyydettyjä pakasterapuja.

Meidän rapuliemen tärkein mauste oli laadukas Maldon-merisuola, jota on valmistettu jo vuodesta 1882 asti. Se valmistetaan Englannin Maldonissa edelleen samoin perinteisin käsityömenetelmin, joita on käytetty jo sukupolvien ajan. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Englannissa Maldonin kaupungin läpi. Suolakiteet ovat Maldon-suolassa pyramidin muotoisia, ja siksi suola on niin kevyttä. Monet gourmet-kokit Suomessa ja maailmalla vannovat Maldon-suolan nimeen, ja meilläkin se on ollut käytössä siitä asti, kun eräs tuttu kokki sitä meille suositteli. Maldon-suolassa suolan maku on täysin puhdas, eikä siinä ole mitään sivumakuja. Maldon-suolaa saa myös savuisena versiona, eli Maldon-savusuolana, jota myydään Keskon kaupoissa.

Suola on meille kaikille ihmisille välttämätöntä, mutta sitä ei saa syödä liikaa. Me ollaan tarkkoja siitä, että varsinkaan lapset eivät saa lisättyä suolaa liikaa, mutta tärkeää on myös huolehtia, että omakin suolan saanti pysyy suositusten rajoissa. Maldon-suolaa ei tarvitse lisätä kilokaupalla, sillä sen puhdas suolan maku riittää pienenäkin annoksena maustamaan ruoan.

Nyt hei saa jakaa kaikki parhaat rapujuhlavinkit, koska mä en oo koskaan ennen järkännyt rapujuhlia! Käytättekö te Maldon-suolaa ruuanlaitossa, tai kiinnitättekö huomiota siihen, millaista suolaa käytätte?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa.

Kesän alussa mä suuntasin keskustaan aivan ihanan tunnelmalliseen jugend-taloon kokkailemaan blogikollegani Mintun, ja Sannan ruokakassin Sannan kanssa. Kyllä, Sanna on ihan oikea ihminen & kolmen lapsen äiti, eikä pelkkä markkinointikikka firman nimessä. Ja mukava ihminen olikin, meillä oli hersyvän naurun täyteinen iltapäivä herkkujen ja mielenkiintoisen keskustelun parissa. Taapero tuli mun mukaan kokkaamaan meidän kanssa, ja hänellä oli oikein vauhti päällä. Onneksi tarjolla oli herkullisia marjoja, joita napostellen hän pysyi hetken paikoillaan, että mäkin sain osallistua kokkailuun.

Me kokattiin Sannan ja Mintun kanssa nopeaa ja herkullista intialaista naanleipä-pizzaa kahdella eri täytteellä, kaveriksi lime-coleslawta mintulla ja jälkkäriksi oli niitä marjoja. Samalla kun laitettiin ruokaa, me keskusteltiin arjen pyörittämisestä lasten kanssa, ruuanlaitosta ja Sannan ruokakassin sympaattisesta tarinasta.

Sanna on ihan itse perustanut Sannan ruokakassin seitsemän vuotta sitten, ja aloittanut ihan tyhjästä. Hän kertoi hauskan tarinan, kuinka joskus seitsemän vuotta sitten kasseista oli puuttunut jokin tärkeä tuote, jota tavarantoimittaja ei ollut saanut. Hän oli yksin kaatosateessa pyöräillyt kauppaan ja käynyt ostamassa puuttuvat tuotteet jokaiseen kassiin ennen kun ne lähtivät matkaan. Pyörä keikkuen hän oli raahannut kassikaupalla tavaraa kastuen läpimäräksi vesisateessa. Hän kertoi tilanteesta niin eläväisesti, että pystyin näkemään sen silmissäni.

Sitä monesti ajattelee yrityksiä vain tasaisena massana, tai suurina organisaatioina, vaikka totuus on usein aivan toinen. Sannan ruokakassi on pieni  ja herttainen kotimainen yritys, joka on alusta asti halunnut tuoda monipuolisuutta ja helpotusta perheiden arkeen. Sen takana on ihan oikeita ihmisiä, jotka sunnittelevat ja testaavat reseptejä, pakkaavat kasseja ja miettivät, miten voisivat helpottaa mahdollisimman monen ihmisen arki-ruuanlaittoa.

Meillä tuntui Sannan kanssa olevan tosi samanlainen ruuanlaittofilosofia: mahdollisimman helppoa ja nopeaa, mutta ei kuitenkaan tylsää vaan aina uusia ja hauskoja juttuja. Ehkä siksi meidän perhe on myös tykännyt tosi paljon Sannan ruokakassista ja sen mukana tulevista resepteistä. Aina välillä ollaan pidetty tilauksessa taukoja, kuten kesällä paljon reissatessa ja ulkona syödessä. Aina ollaan kuitenkin myös palattu palvelun pariin jossain vaiheessa. Meillä on pitkä kokemus ruokakassipalvelusta, ja edelleen se on mun mielestä ihan loistava keksintö. Monet Sannan resepteistä on myös jääneet meillä muutenkin käyttöön myös silloin kun ei tilata kassia.

Sannan ruokakassi on monipuolistunut koko ajan näiden vuosien aikana. Nykyisin tarjolla on Perhekassin lisäksi Vegekassi, vähän perhekassia vielä jännittävämpiä ruokia sisältävä Maukaskassi, sekä taatusti pienillekin lapsille maistuva Lasten suosikkikassi. Kaikkia kasseja saa kahden ja neljän hengen versioina, ja Perhekassista on olemassa myös gluteeniton versio. Perhekassia voi tilata kolmen tai viiden illallisen versiona. Me ollaan testattu näistä kaikkia, paitsi gluteenitonta kassia, ja jokaiseen on oltu tyytyväisiä. Vegekassi on esimerkiksi mahtavan helppo tapa tuoda kolme kasvisruokaa arkiviikkoon, jos ei itsellä tule mieleen monipuolisia vegereseptejä, mutta haluaisi kuitenkin syödä kasvispainotteisemmin.

Vaivattoman Sannan ruokakassista tekee se, että joku muu suunnittelee sinulle valmiiksi ruuat, valitsee ja toimittaa ainekset ja reseptit niiden toteuttamiseen, ja tilaaminen onnistuu helposti netissä. Ekana valitaan itselle sopivin kassivaihtoehto, sitten päätetään haluaako toimituksen joka viikko vai joka toinen viikko. Kassista voi myös pitää taukoa, tai kokeilla toista kassia. Tilaukseen ei tarvitse sitoutua, vaan sen voi peruuttaa vaikka ekan viikon jälkeen, jos ei se olekaan oma juttu. Kassit toimitetaan aina maanantai-iltana ennalta ilmoitettuna ajankohtana, ja sen jälkeen voi vaan kokkailla! Näet Sannan ruokakassin sivuilta, toimitetaanko kassia sinun kotialueellesi.

Nyt kun esikoinen on juuri aloittamassa koulua, sähköposti on alkanut syksyn lähestyessä täyttymään taas töistä ja tapahtumakutsuista ja arki on ihan lähellä, on loistava hetki helpottaa sitä rumbaa. Me ainakin otetaan nyt joksikin aikaa Sannan ruokakassi, niin ei tarvitse miettiä hetkeen taas illallisia.

LUKIJAKILPAILU: VOITA SANNAN RUOKAKASSI!

Mikä ruokakassivaihtoehdoista olisi sinun valintasi ja miksi? Kommentoi vastauksesi postaukseen, ja osallistut yhden Sannan ruokakassin arvontaan (arvo n. 50€). Arvonnan tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Arvonta-aikaa on 13.8.2018 asti. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään.

ALEKOODI SANNAN RUOKAKASSIIN:

Koodilla SANDWICH10  saatte nyt 10€ alennuksen Sannan ruokakassin  ekasta tilauksesta! Suosittelen testaamaan, siihen voi helposti jäädä koukkuun! 

Me ollaan oltu nyt kohta kaksi viikkoa kotona, ja yritetty tehdä taas mahdollisimman paljon kotona hyvää ja terveellistä ruokaa. Koska faktahan on se, että aina kun me reissataan, tulee käytyä tosi paljon ulkona syömässä, melkeinpä joka päivä jotain. Eli nyt ollaan kiinnitetty asiaan enemmän huomiota, ja laskinkin, että tämän 12 päivän aikana mitä kotona ollaan oltu, ollaan syöty vain kolme kertaa ulkona, mikä on mun mielestä ihan hyvä. Paljon on tullut kokkailtua, ja kokeiltua kaikkia uusia kivoja reseptejä, ja silloin kun on tehnyt mieli syödä ulkona, ollaan syöty.

Se, mikä meillä ainakin johtaa siihen jatkuvaan ulkona syömiseen, on kunnollisen kauppalistan ja kauppareissun puute. Kesähelteillä ja paljon touhutessa ei tunnu löytyvän aikaa (tai kiinnostusta) kumpaankaan. Minkä takia joutuu sekä ramppaamaan kaupassa pahimmillaan monta kertaa päivässä, että miettimään joka päivä erikseen mitä syötäisiin. Usein se johtaa sitten siihen, että joku ehdottaa jotain ravintolaa, ja sitten ollaankin jo matkalla kohti jonkun muun kokkauksia. Tämä on aika paradoksaalista, koska kaupassa ramppaaminen ja ravintoloiden miettiminen vie oikeasti enemmän aikaa kuin se yksi kunnon kauppareissu ja ruokien kokkaaminen.

Sitten taas kun sen kauppalistan ja -reissun tekee, pääsee seuraavan viikon ajan niin helpolla, kun ei tarvitse käydä kaupassa, tai miettiä mitä tai missä syödään. Kaikessa on puolensa, ja kyllähän kesällä voi ottaa rennosti ja mennä sieltä minkä itse kokee helpoimmaksi ratkaisuksi. Kesällä parasta on vapaus ja rentous, ja eri päivinä se voi tarkoittaa eri asioita.

Mä kuvasin viikon ajan meidän iltaruuat joita syötiin. Usein se iltaruoka oli sitten myös seuraavan päivän lounas, koska tehtiin sen verran isoja määriä, että niistä jäi vielä lounasta. Ruokalista suunniteltiin yhdessä lasten kanssa ja ruuat maistuivatkin lapsille hyvin. Jokaisessa ruokaohjeen nimessä on linkki reseptiin jos sellainen on olemassa. Osa resepteistä löytyy täältä blogista, ja osa on joltain toiselta sivustolta bongattu. Mukana myös lasten & meidän kommentit syödyistä ruuista.

Sunnuntai: Korealaiset lohiburgerit (OHJE TÄÄLLÄ) / Me ei leivottu sämpylöitä itse, vaan ostettiin kaupasta

Lapset: ”Nam, ne oli tosi hyviä! Se oli mun mielest maailman parasta hampparia, niinku tosi hyvää!”

Aikuiset: Oikeasti kyllä oli tosi hyvää, lohi oli ihanan mehukasta ja siinä oli paljon makua, majoneesissa oli sopivasti potkua gochujangista & kimchi-kurkut oli ihana raikastus. Itse lisättiin vielä ohjeeseen tomaattia ja sipulia.

Maanantai: Nieriää & kauden vihanneksia ravintolassa

Lapset: ”Me ei kyllä syöty nieriää, vaan lasten pizzaa, ja se oli ihan megahyvää!”

Aikuiset: Nieriä oli herkullista, ihan täydellisesti valmistettua. Ihana syödä muutakin kalaa kuin ainaista lohta, vaikka toki nieriäkin lohikaloihin kuuluu.

Tiistai: Uusia perunoita, broilerin fileepihvejä, sipuli-voikastiketta, salaattia & edellispäivän kurkkuja ja majoneesia (OHJE PERUNOIHIN JA KASTIKKEESEEN TÄÄLLÄ)

Lapset: ”Mmmmmm oli kyl hyvää. Uudet perunat ja voikastike on mun lempparia!!”

Aikuiset: Kesän simppeleimpiä herkkuja, ja niin hyvää. Uudet perunat on kyllä paras kesäruoka, mummon kastikkeella tietenkin!

Keskiviikko: Mozzarella-tomaatti-pyttipannua uusista perunoista ja broileri-grillimakkaroista (OHJE TÄÄLLÄ) / me vaihdettiin ohjeen makkara ihan tavalliseen broileri-grillimakkaraan

Lapset: ”Se oli hyvää! Varsinkin ne mozzarellat. Voidaanko tehdä sitä joka päivä?”

Aikuiset: Ehkä herkullisin spydäri ever! Mozzarella ja tomaatti on lyömätön yhdistelmä, ja ne toi ihanasti uutta ulottuvuutta peruspyttikseen. Niin herkkua!

Torstai: Nuudeliwokkia kesävihanneksilla (OHJE TÄÄLLÄ)

Lapset: ”JOOO! Se oli kyl mun lempparia. Se oli tosi hyvää!”

Aikuiset: Maut kohdillaan, ja tuoreet kesäporkkanat & herneet toi ihanasti raikkautta ja makua nuudeliwokin tavallisiin makuihin. Tutun lempiruuan kesäversio, ja lapset oli ihanan innoissaan kun saivat auttaa herneiden kuorimisessa.

Perjantai: Muumimaailmassa ainoassa auki olevassa ravintolassa pizza-sliceja ja broilerijuustopastaa, valitettavasti kuva puuttuu, kun litimärkinä kaatosateesta alettiin vaan suoraan syömään

Lauantai: Huli-Huli -kanaa & grillattua ananasta, maissia ja varhaiskaalia sekä riisiä mistä ei ole kuvaa kun unohdin niiden olemassaolon kuvaa ottaessani (OHJE TÄÄLLÄ)

Lapset: ”Parasta kanaa ikinä! Niin hyvää! Ja maissi ja ananas on meidän lemppareita, mut kaali ei oo ihan.”

Aikuiset: Kaikki oli tosi hyvää, ja varhaiskaali oli kyllä aikuisten lemppari. Kanassa oli yllättävän hyvin makua, vaikka se ei kyllä ehtinyt marinoitua kuin puolisen tuntia suositellun kahden tunnin sijaan.

Sunnuntai: Uusia perunoita, grillimakkaraa, grillipekonia, salaattia, grillattua kesäkurpitsaa & paprikaa & halloumia

Lapset: ”Mun mielestä kaikki oli parasta ja hyvää. Halloumi on meidän lempparia! Me tykätään tosi paljon grilliruuasta”

Aikuiset: Ei mitään muuta vikaa kuin se, että liikaa liian hyviä aineksia ja kauhea ähky jälkeenpäin. Ihan super hyvää perus grilliruokaa, tältä maistuu KESÄ!

Sellaiset noin viikon ruuat meillä! Aika nappiin meni tämä kauppalista, ja tänään suunnitellaan seuraava kauppalista, ja hoidetaan seuraava viikon kauppareissu. Nyt meille on tulossa mun äiti ja mun serkku viikoksi kyläilemään, joten pitänee kysyä heidänkin ruokatoiveitaan. Mun teini-ikäinen serkku ainakin toivoi jo Oulussa ollessamme nuudeliwokkia ruuaksi, kun on ennenkin syönyt sitä meillä, eli varmaan sitä on tälläkin viikolla. Lapsilla on yleensä myös hyviä ruokaideoita ja he saavat olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa ruokalistaa. Myös kaupassa he avustavat, sillä esikoinen pitää kauppalistaa ja kynää ja viivailee yli haettuja ruoka-aineita, ja keskimmäinen hakee aina listan juttuja hyllystä kärryyn. Ihanaa yhteistyötä!

Näistä ruuista olen joistakin tehnyt taaperoystävällisempiä versioita hänelle, eli esim. ottanut sivuun ennen chiliä & soijaa, tai tehnyt oman vähemmän mausteisen marinadin taaperon pihville, mutta pääosin hänkin on syönyt meidän kanssa ihan samaa ruokaa.

Mitä teillä syödään kesälomalla? Mikä on teidän mielestä paras kesäruoka? Jakakaa ihmeessä inspiraatiota ruokapöytään, niin kauppalistan tekemisestä tulee entistäkin helpompaa sekä meillä että ehkä jollain muullakin, joka tätä sattuu selaamaan! Autetaan toisiamme <3

Eilen juhlittiin Ottoa meillä kotona ihanalla isolla ystäväporukalla meidän terassilla! Teemana oli tyttöjen toiveiden mukaan kukat, ja me käytiinkin keräämässä luonnonkukkia koristeeksi, ja kakunkin koristelin kukilla. Lasten piti askarrella myös kukkakoristeita, joita oltaisiin ripustettu, mutta tässä lomamoodissa se vähän jäi, ja lopulta kukkateema ei ollutkaan niin suuressa osassa. Mutta sen sijaan meillä oli keskimmäisen kummisedältään lahjaksi saama saippuakuplakone, mahtava tunnelma,  hyvää ruokaa, musiikkia ja valoja ja viirinauhoja.

Meillä oli niin rento ja kiva ilta yhdessä, ja oli mahtavaa nähdä ystäviä. Otolla alkoi samalla eilen kesäloma, ja tätä on todellakin odotettu. Eiliset juhlat olivat ehkä paras tapa ikinä aloittaa loma! Grilli oli kuumana lähes koko illan, ja sen lisäksi tarjolla oli mun tekemää päärynä-valkosuklaakakkua, jonka tein tällä Annin uunissa -blogin ohjeella 1,5-kertaisena.Kakku oli ihan super mehevää ja herkullista vaikka itse sanonkin, ja helppo tehdä.

Eilen oli melko tuulista, mutta onneksi aurinko paistoi ja paviljonki vähän antoi tuulen suojaa. Istuskeltiin koko iltapäivä ja lta pihalla, ja lasten mentyä nukkumaan me lähdettiin vielä jatkamaan vähäksi aikaa porukalla keskustan tuntumaan. Oton sisko jäi tänne valvomaan pienten unta, ja kaikki olivat nukkuneet sikeästi. Sen verran kesyjä ollaan, että lähdettiin jo melko pian puolen yön jälkeen Subwayn kautta taksilla kotiin Oton kanssa, mutta ihan mahtava ilta oli kyllä, ja just meille sopiva. Saadaan kyllä olla kiitollisia kaikista ihanista ihmisistä joita meillä on ympärillä, ja olen hurjan kiitollinen myös siitä, että Otto on mun vierellä.

Mä muistan vieläkin ekat Oton synttärit joita juhlittiin yhdessä meidän ensimmäisessä yhteisessä kodissa, Otto täytti silloin 21 vuotta. Tavallaan tuntuu että ne juhlat oli ihan vasta eilen, vaikka oikeasti niistä on jo seitsemän vuotta ja niin moni asia on muuttunut. Tärkeimmät jutut on kuitenkin säilyneet juuri sellaisena kuin ne olivat silloin: edelleen seitsemän vuoden jälkeen mä saan perhosia mahaan kun katson Ottoa, ja joka ikinen päivä me rakastetaan toisiamme vielä ainakin triljoona kertaa enemmän. Ällösöpöä tai  vaan ällöä, mutta ei se mitään. Jokainen hetki jonka saan kulkea Oton kanssa on mulle maailman arvokkain. Se kaikki, mitä me ollaan yhdessä rakennettu näiden vuosien aikana on jotain, mitä en koskaan osannut edes unelmoida pääseväni kokemaan. Onnea Otto 28v ja maailman suurin kiitos siitä, että saan olla sun vaimo joka päivä <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa.

Nyt tapahtuu jotain jännittävää, nimittäin tässä tulee mun seitsemänvuotisen blogihistoriani ensimmäinen kokkailuvideo! Me kuvattiin videolle, kun kokkailtiin yhdessä koko perhe savulohi-mansikkasalaattia, ja juteltiin vähän arkiruokailuista. Me vertailtiin Oton kanssa meidän perheen arkiruokatottumuksia oman lapsuutemme arkiruokiin, ja juteltiin lasten kanssa siitä, millaisesta ruuasta he pitävät. Lapset olivat innolla kokkailuissa mukana, kuten yleensäkin, ja uskon että se mukaan ottaminen on yksi valttikortti siinä, miten innostetaan lapsia maistamaan uusia makuja.

Inspiraation reseptiin löysin Pinterestistä, kuten niin monet muutkin inspiroivat reseptit. Toinen super ruokainspiraation lähde, on K-Supermarketin uusi Ruokareviiri -sivusto. Videolla kerron vähän tarkemminkin meidän ruokaostoksista ja ruokainspiraation hakemisesta, mutta K-Supermarket on yksi meidän suosikkikaupoista, koska siellä on niin mukava henkillökunta, ja ihana K-Ruoka -lehti, josta olen löytänyt monet hyvät reseptit vuosien varrella.  Kaupan henkilökunta muistaa meidät, vaikka muutettiin pari vuotta sitten vähän kauemmaksi, eikä käydä siellä enää aivan joka päivä. Sinne on kuitenkin aina mukava mennä ostoksille, ja tutkimaan uusia ihania tuotteita. Mulle on tärkeää että kauppa on tuttu, siisti, helppo kierrellä ja selkeä niin, että tuotteet löytyvät helposti.

K-Supermarket haluaa haastaa suomalaiset laajentamaan ruokareviiriään, ja siksi he ovat avanneet tämän uuden Ruokareviiri-sivuston, sekä siellä ilmestyvän huikean Ruokareviirin laajentajat -realitysarjan. Sarjassa erilaiset vieraat kokkailevat vähän erikoisempia ruokia, ja siitä voi saada mahtavaa inspiraatiota niin kesäkeittiöön kun arkipöperöihinkin! Mä tykkään tosi paljon ruokaohjelmista, ja nautin kyllä myös tämän kokkailuvideon tekemisestä. Ehkä joskus vuonna 2050 löydän itsestäni oman elämäni Gordon Ramsayn ja mullekin tulee oma ruokaohjelma? Se vasta olisi siistiä! Lisätään haavelistalle.

LUKIJAKILPAILU: Voita 50€ lahjakortti K-ryhmän kauppoihin!

Mitä itsellesi uutta arkiruokaa olet kokannut viimeksi, tai mitä haluaisit kokata? Käykää ihmeessä kurkkimassa inspiraatiota Ruokareviiri-sivustolta! Vastaa kommenttiboksiin, ja olet mukana 50€ K-Ryhmän lahjakortin arvonnassa! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 25.5. klo 22.00 asti. Kilpailun tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Savulohi-mansikkasalaatin ohje löytyy videolta, sekä videon kuvauksesta YouTubesta. Jos tykkäsit videosta, niin käy ihmeessä tilaamassa mun Iinalaura -kanava, ja peukuta videota. Mä teen tosi mielelläni videoita, mutta toki haluan myös tuottaa sellaista sisältöä, joka ilahduttaa teitä.

Onnea kisaan, ja toivottavasti maistuu jos uskalsitte testata reseptiä!