Aloitettiin eilen tyttöjen kanssa viikonloppu viettämällä kunnon piparitalkoot. Leivottiin yhdessä koko aamupäivä ja mä en kestä, mun pienet neidit osaavat jo itse kaulia taikinaakin kunhan pala ei ole se kaikkein suurin. Missä vaiheessa niistä tuli noin isoja ja omatoimisia?! Meillä oli niin hauskaa, kuunneltiin joululauluja ja höpöteltiin kaikkea mahdollista ja tehtiin viisi pellillistä pipareita. Leipomisen jälkeen oli tietenkin koristeluhetken vuoro ja saatiin hyvin koristeluunkin kulumaan yli tunti. Tytöt koristelivat niin antaumuksella omiaan ja osasivat hienosti pursottaa kuorrutetta ja asettelivat karamelleja ja muita koristeita pipareiden päälle.

Mä värkkäsin meille omat possuperhe-piparit niinkuin joka vuosi ja tein jo vauvallekin oman. Ehkä mä säästän tämän piparin synnärille asti ja syön sen vasta sitten kun vauva on syntynyt, ei sinne niin pitkä aika ole. Vauvan pipariin tuli vaaleanpunaisia helmiä ja valkoista kuorrutetta. Tytöt saivat päättää kaikkien pipareiden koristeet. Oli kyllä niin kiva aamu tyttöjen kanssa että, ihanaa pientä puuhastelua yhdessä kaikessa rauhassa.

Piparitalkoiden jälkeen mentiin piipahtamaan Black Fridayn kunniaksi Itiksessä ja löydettiin vauvalle villahaalari ja yökkäri ja sukkia, ja tytöille uudet sadetakit kun päiväkodissa olevat alkoivat olla jo vähän turhan napakoita talvivaatteiden päälle puettavaksi. Ihan hyvät ja tarpeelliset löydöt siis eikä rahansäästö ollenkaan haitannut. Itsekin tuhlasin itseeni ja ostin uudet mammaleggingssit kun edellisissä oli nyrkin kokoinen reikä haaroissa. Jotenkin olen tosi pihi ostamaan äitiysvaatteita kun niitä käytetään niin lyhyen aikaa, ja olen sitten vaan mennyt sukkahousuilla ja mekoilla kun ei ole ollut ehjiä leggareita neuleiden kanssa puettavaksi. Mutta ah nyt on, ja oli kyllä täysin sen kahdeksan euron arvoiset. Saattaapa olla että nämä jäävät toivottavasti mun viimeiseksi äitiysvaateostokseksi.

Tänään me ollaan siivoiltu ja laitettu tauluja seinille ja sen sellaista pientä puuhastelua. Otto on työpaikan juhlissa tämän illan, ja me taas vietettiin tyttöjen iltaa ystäväperheen kanssa. Täällä oli kuuden naisen kesken hyvä olla ja lapsilla sujuivat leikit kivasti. Oli ihana vaan höpöttää ja vaihtaa kuulumisia kahvikupin äärellä kaikessa rauhassa. Näitä saisi olla useamminkin!

Nyt mä taidan laittaa koneen kiinni ja nauttia rauhallisesta illasta itseni kanssa kera pienen DIY-projektin. Ajattelin nimittäin pyöräyttää vauvalle itse mobilen. Mä oon tullut aivan hulluksi tuon Pinterestin ja DIY-hommien kanssa viimeaikoina, kai tämä on sitä pesänrakennusviettiä sitten kun on tullut siivottua ja sisustettua muuton puolesta jo ihan tarpeeksi eikä ne ole enää ykköslistalla kiinnostuksenkohteissa. Mutta joo, mobilea ajattelin alkaa väkertämään, saa nähdä millainen siitä tulee kun en ole vuosikausiin tehnyt mitään tämän suuntaistakaan. Jos projektista tulee salonkikelpoinen niin esittelen mielelläni täälläkin!

Ihanaa iltaa tyypit <3

En voi uskoa mutta siis iik ensi viikolla me jo muutetaan! Alle viikon kuluttua aletaan asentamaan uuteen kotiin uutta vaaleaa lattiaa, ja kunhan edes osa on valmiina niin loppuviikosta olisi sitten tarkoitus muuttaa kaikki tavarat sisään. Kuten aiemmin kirjoitinkin niin meillä tulee olemaan n. 25 neliötä enemmän tilaa kuin tällä hetkellä, joten huonekaluja on pakko vähän päivittää isompiin neliöihin. Kaikesta turhasta tavarasta sen sijaan ollaan hankkiuduttu rankalla kädellä eroon, ja säilytystilaa ei varmaan edes tarvittaisi lisää vaikka sekin nyt lisääntyy makuuhuoneiden myötä.

Meillä on tarkoituksena uusia sohva, kun vihdoinkin voidaan hommata sellainen jonka ei tarvitse olla vuodesohva. Toiseen lastenhuoneeseen tulee sängyn lisäksi nimittäin myös vuodetuoli, jossa meidän yövieraat (lähinnä mun äiti) voivat yöpyä sitten ihan omassa rauhassa. Kerrossänky pidetään edelleen kasassa sitten toisessa lastenhuoneessa niin että tytöt voivat nukkua yhdessä aina halutessaan ja silloin kun mun äiti on käymässä.

Sohvalta me haluttiin kahta asiaa: vaaleampaa väriä ja löhöilyyn kutsuvaa olemusta, toisinsanoen pehmeyttä ja paljon istumatilaa. Muutaman kuukauden sohvatsekkailun jälkeen me ollaan päädytty Ikean moduuleista koostuvaan Söderhamn-sohvaan jota ollaan käyty koeistumassa useampaan kertaan ja jossa on täysin irroitettavat, pestävät ja vaihdettavat päälliset. Se on muodoltaan ajaton ja siinä on aivan ihana löhöillä, plussaa myös jalkojen korkeudesta joka mahdollistaa helposti imuroinnin myös sohvan alta.

Isoon olkkariin tarvitaan myös iso 2x3m kokoinen matto, ja Ellokselta löytyisi ihana Tanger-ryijymatto joka toisi suureen tilaan pehmeyttä ja kodikkuutta. Mun työpiste tulee olemaan myös olohuoneessa, koska se on tulevaisuudessa vauvan kanssa kotona ollessa kaikkein käytännöllisintä. Näin vauva voi kasvaessaan myös leikkiä samassa isossa tilassa, ja myöskin näen kokoajan työpisteeltäni hänet jos hän on vaikka terassilla päiväunilla vaunuissa. Mä haluaisin työpisteeseeni siron ja kevyen työpöydän, mutta mietin vielä tuota Lillåsenia – se kun on puun värinen. Uuden vaalean lattian kanssa se tietysti voisi vaan tuoda kivaa lämpöä, nyt vaan täällä oranssihtavan tammilaminaatin keskellä kaikki lisäpuunväri tuntuu olevan too much.

Työpisteeseen sopisi ihanasti Muuton vaaleanpunainen ja vähäeleinen E27-valaisin. Samaa sävyä tulee nimittän löytymään myös työpisteen takana olevasta seinästä, ja meillä on sitä muutenkin jonkin verran sisustuksessa käytössä. Lisäksi haluan päivittää olkkarin julisteita uusilla väreillä, olen aivan hurahtanut tummiin sinisen ja petroolin sävyihin pieninä tehosteina.

Toiseen lastenhuoneeseen tulee tosiaan tuo Ikean PS Lövas -vuodetuoli, joka on mukavan tukeva ja myöskin aivan ihana löhöilytuoli jossa voi lukea satuja ja johon saadaan vaikka kolme pyllyä ängettyä yhtäaikaa. Esikoiselle on tarkoitus hommata uusi tukevampi työpöytä sillä eskari alkaa jo ensi syksynä. Siihen tarkoitukseen tuo Ikean Påhl vaikuttaa houkuttelevalta, sitä kun voi aina nostaa korkeammalle lapsen kasvaessa, ja siitä saa ihan täysikorkuisen työpöydän vaikka teini-iässä sitten. Kumpaankin huoneeseen aion hommata hauskoja julisteita lisää, ja jotkut mukavat valaisimet. Tuo Muuton Myy houkuttelee kovasti, kun se on niin hauska ja söpö. Ainakin toiseen huoneeseen tulee mintun vihreää tehosteväriä seinään, ja sen kanssa pastellipinkki sopii tosi nätisti.

Yläkerran aulaaan haaveilen pyöreästä matosta. Ikean Ådum olisi 190cm halkaisijallaa sopivan iso ja pehmeä ja toisi kodikkuutta läpikulkutilaan. Kylppäreistä puuttuu allaskaapit molemmista, mikä tuntuu musta todella kummalliselta näin uudessa asunnossa. Ne pitää siis hommata aivan itse. Sekä alakerran että yläkerran kylppäreiden suihkuihin tarvitaan suihkuverhot ainakin toistaiseksi, saattaa tosin olla että asennetaan niihin myöhemmin suihkuseinät kunhan lattiat ja maalausprojektit on saatu valmiiksi. Lisäksi pitää hommata pari kokovartalopeiliä, sillä kämpän ainoat peilit ovat vessan peilikaapit joista ei vaikka asuja tai kasvavaa masua oikein voi tiirailla. Peilit tuovat myös valoa ja avaruutta kivasti.

Ruokapöytä menee myös vaihtoon, sillä tuo mun vanha perintöpöytä ei vaan kestä meidän elämäntapoja mitenkään, vaan on täynnä rumaakin rumempia jälkiä. Ja itseasiassa löysin meille jo kivan pöydän joka ei ole tuo kuvassa oleva, mutta valkoinen kuitenkin. Ostin sen vain pari tuntia tämän kuvan tekemisen jälkeen! Se on kiva ja sopii hienosti uuteen ruokailutilaan.

No juu, aikamoista. Pitkä lista tässä, eikä siinä ole edes kaikki. Näiden lisäksi tarvitaan ehdottomasti lisää verhoja, koska ikkunoita tulee todella monta lisää. Varmasti hommataan suurimmaksi osaksi vaaleita valoverhoja vain, ehkä lastenhuoneisiin jotain vähän jännittävämpää. Kaikkea ei varmasti saada kerralla valmiiksi mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Jos nyt ainakin sen sohvan saisi laitettua ja tekstiilejä luomaan kodikkuutta niin kaiken ehtii kyllä hoitaa vähän hitaammassakin tahdissa jos ei heti meinaa löytyä. Ja vauvan hankinnat on sitten asia ihan erikseen, niistä tulee varmasti paljon vielä juttua myöhemmin, kunhan saadaan hankintoja tehtyä.

Mitä mieltä näistä sisustushimotuksista? Mitkä oli teidän lemppareita? 

Yhteistyössä JM Suomi. Me käytiin koko perhe tutustumassa JM Suomen koti-illassa uuteen Kuninkaantammen asuinalueeseen, ja pohtimassa omia sisustusunelmiamme ja sitä mitä koti meille merkitsee. Nyt kun muutto on ollut jo pidempään ajankohtainen asia kolmannen lapsen myötä, on näitä asioita tullut pohdittua paljon. Millaisen kodin haluamme, missä haluamme lapset kasvattaa ja mikä erottaa kivan asunnon siitä omasta kodin tuntuisesta kodista. JM Suomen tilaisuudessa keskityttiin juuri näihin asioihin, samalla kun meille tuli tutuksi Kuninkaantammen upouusi asuinalue jota vasta rakennetaan.

JM Suomi on osa ruotsalaista JM AB -konsernia, joka on Pohjoismaiden johtava asuntojen ja asuinalueiden kehittäjä. Toimintaa löytyy Ruotsin ja Suomen lisäksi myös Norjasta, ja rakentamistoiminta keskittyy isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Ruotsissa JM on ollut useita vuosia jo Ruotsin tyytyväisimpien asiakkaiden yhtiö asumissektorilla. Se kertoo jo jotain, sillä ruotsalaisten tyyli asua ja olla vetoaa ainakin muhun erityisen paljon. Viihtyisien kotien luominen on jotain minkä ruotsalaiset todella osaavat, eikä instagram turhaan ole täynnä #skandinavianhome ja #nordichome -kuvia.

Tilaisuudessa käytiin ensin ulkoilemassa ja tutustumassa alueeseen kaupunkiopas Pauli Salorannan johdolla, ja sen jälkeen tultiin sisälle lämpimään herkuttelemaan ja kuulemaan uusimmista sisustustrendeistä sisustusarkkitehti Ruusa Kääriäiseltä. Lapsetkin olivat tervetulleita iltatilaisuuteen ja heidät oli huomioitu askartelujutuilla, mikä oli tosi kiva juttu. Mä harvemmin osallistun iltatilaisuuksiin juuri siksi, että en halua olla erossa lapsista. Mutta nyt päästiin mukaan koti-iltaan koko perhe. Ruokailun jälkeen oli mahtavaa kun me päästiin luomaan Ruusan avustuksella unelmien kodin moodboardit ihan itse. Se selkiytti ajatuksia unelmakodista, ja siitä mikä mulle henkilökohtaisesti luo sitä kodin tunnelmaa. Ruusan avulla sitä kotia sai ajatella vähän laajempana käsitteenä, eikä ainoastaan sisustusjuttuina. Moodboardin pohjalta on ollut helpompi miettiä meidänkin uutta kotia ja sitä millainen me siitä halutaan tehdä.

Kuninkaantammen asuinalue ei ollut meille ollenkaan entuudestaan tuttu, mutta ihastuin kyllä siihen. Siitä tulee moderni, kaunis ja värikäs alue missä varmasti on lapsiperheen hyvä olla. Kuninkaantammi sijaitsee keskuspuiston upeiden maastojen lähellä, turvallisilta piha-alueilta löytyy lapsille hauskoja leikkipaikkoja ja kivenheiton päästä löytyy tulevaisuudessa kuulemma uimarantakin. Mulle itselle on aina ollut tärkeää asua lähellä vettä, sillä olen koko pienen ikäni aina joko joen tai meren lähellä. Se on yksi merkittävä kriteeri mulle kun mä mietin unelmakotia. Jotenkin se veden läheisyys symboloi mulle sellaista vapautta ja rauhaa mitä ei muualla ole.

Jos ei meille olisi ollut niin tärkeää pysyä juuri täällä missä on lasten tuttu päiväkoti ja tuttu tuleva eskari ja koulu, niin olisin hyvin voinut vaikka harkitakin Kuninkaantammea. Me haluttiin ehdottomasti muuttaa uuteen taloon, ja uudiskohde olisi tietysti aina valmista kotia mukavampi mun mielestä: silloin kun pääsee itse vaikuttamaan alusta asti materiaalivalintoihin ja saa aivan omannäköisensä kodin vailla remonttihuolia. Nyt meidän tuleva koti on valmistunut 2014 jouluksi, eli se on melkein uusi, mutta tietenkään kaikki materiaalit eivät ole sellaisia kuin me oltaisiin itse valittu, eli asuntoa tullaan muokkaamaan tässä ajan kanssa aina pikkuhiljaa omempaan suuntaan, siinä missä uudiskohteeseen olisi voinut vaan asettua heti tyytyväisenä asumaan.

Mulle unelmakodin tulee olla valoisa ja vaalea, silloin olokin on seesteisempi. Vaaleat uudet pinnat ja hillitty tyyli on mun juttu, toki sitä on hauska piristää omilla vanhoilla ja uusilla esineillä. Lastenhuoneissa hulluttelen mielelläni väreillä ja kuoseilla, vaikka muuten pidänkin rauhallisemmasta yleisilmeestä. Meitä on pian viisi, eli tärkeä juttu on myös tilavuus – tilaa pitää olla niin paljon kuin mahdollista. Sen huomaa heti jos neliöitä on liian vähän: sen lisäksi että koti tuntuu ahtaalta, se tuntuu myös sotkuiselta heti jos yhdessäkin nurkassa on ylimääräistä tavaraa. Tilava ja avara koti on helpompi pitää siistin näköisenä kun yksittäinen sukka lattialla tai astia tiskipöydällä ei vielä saa koko yleisilmettä törkyiseksi.

Mulle kodin tekee myös sauna, sauna pitää ehdottomasti olla. Ja nyt kun lapsia on pian kolme on oma piha tai terassi entistäkin tärkeämpi, se mahdollistaa sen että isommat lapset saavat joka päivä tarpeeksi raitista ilmaa ja ulkoilua vaikka vauva valvottaisikin yöllä eikä jaksaisi erikseen lähteä puistoon. Mä taidan olla kodin etsijänä sellainen aika perus skandinaavinen: vaaleaa, avaraa, tilavaa ja sauna. Tärkeää on myös että kodista löytyy pehmeyttä ja lämpöä, ja se on kutsuva jo heti sisään astuessa. Siinäpä mun unelmat pähkinänkuoressa. Ja siltä näyttää myös mun moodboard. Toivottavasti se auttaa meitä tekemään meidän tulevasta kodista ihan unelmien kodin.

Mulle kodin erottaa asunnosta vaan se joku tietty fiilis joka tulee kun sinne astelee. Me käytiin katsomassa useampaa asuntoa ennen kuin valittiin se mihin muutetaan, ja moni niistä ei vaan tuntunut kodilta. Mulle henkilökohtaisesti se että jonkun muun tavarat ovat vielä asunnossa hankaloittaa sitä päätöksen tekemistä, en vaan osaa tuntea sitä omaksi kodiksi jos joku toinen vielä asuu siellä. Uudiskohde tai tyhjä / hyvin kevyesti stailattu asunto on paljon helpompi ajatella omana tulevana kotina ja miettiä omien tavaroiden paikat sinne, kun koti ei ole täynnä toisten ihmisten elämää ja tarinaa. Tässäkin me ihmiset ollaan niin erilaisia, toisille se on inspiroivaa ja voimaannuttavaa että kodista voi aistia vanhaa tunnelmaa ja nähdä mitä kaikkea se on käynyt läpi.

Yhteistyössä JM Suomi.

Mikä teidän mielestä erottaa asunnon kodista? Ja mikä tekee kodista kodin? 

Valo lisääntyy päivä päivältä ja alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että talvi alkaa muuttua kevääksi, etenkin kun kuukin vaihtuu ensi viikolla jo maaliskuuksi. Kotikin alkaa riisuutua talvikamppeista, ja olen ostanut aina viikonlopuksi kimpun ihania keväisiä tulppaaneja tai neilikoita kotia raikastamaan. Ollaan piristetty kotia pienillä jutuilla muutenkin. Sain olohuone-keittiöön pitkään kaipaamani astiahyllyn muutama viikko sitten, kun käytiin ostamassa Ikeasta keveä puunvärinen avohylly. Nyt lemppariastiat saavat olla esillä, eivätkä piileskele kaapinovien takana.

Lemppariastioista puheenollen, jos teillä on lapsille kivat murokulhot ja mukit hakusessa niin voin ehdottomasti suositella meidän SuperPetitin uusia kulhoja* ja mukeja*, jotka ovat puoliksi melamiinia ja puoliksi silikonia, jotka saavat ne pysymään hyvin innokkaiden mukuloidenkin hyppysissä. Silikoni myös suojaa pieniä sormia, jos mukissa on vaikka lämmintä kaakaota: muki ei tunnu niin kuumalta koska välissä on irroitettava silikonipinnoite. Kulhojen pohjissa on ihanat linnakuviot, ja mukien pohjissa timantit. Vinkkinä näin kaksivuotiaan välillä erittäin omapäisen neidin äitinä, että tämä on ainakin meillä auttanut siihen kun ruoka ei meinaa joskus maistua. ”Muistatko, kun syöt kaikki myslit ja jugurtit, niin löydät pohjalta sen ihanan linnan?”.

Muutama kyselikin astioista jo aiemman ystävänpäiväbrunssipostauksen yhteydessä, eli nämä siis olivat ne! Astiat voi pestä koneessa ja ne ovat olleet ainakin meillä tosi kovassa käytössä.

Lisäksi piristin olkkaria helpolla DIY-jutulla, eli mustalla metallikehikolla johon kiinnitin valokuvia Tigerin klipseillä ja Maxplaylta saamillani Design by S.H:n ihanilla puuhelmiklemmareilla. Mustaharmaat klemmarit* sopivat hyvin meidän olkkarin väreihin, ja lastenhuoneeseen taas valitsin vaaleanpunaharmaita*. Näistä metallikehikoista ajattelin tehdä ihan oman DIY-postauksensa jos kiinnostaa, itse nimittäin metsästin näitä kissojen ja koirien kanssa että sain oikeanlaiset, mutta lopulta vastaus löytyi lähempää kuin luulinkaan.

Lapset ovat askarrelleet päiväkodissa kevätkotia piristämään ihanat sydämet, ja mä päätinkin että noissa vaaleanpunaharmaissa klemmareissa saa aina olla esillä lasten vaihtuva taidenäyttely. Siihen saa nätisti esille heidän ihania taideteoksiaan, ja tytöt ovat ylpeitä kun niitä pidetään esillä. On meillä muutenkin kyllä lasten taidetta seinillä, Oton miesnurkan magneettitaululla ja jääkaapin ovessa, sekä yksi piirros kehystettynä keittiössä. Lasten taide kuuluu esille, ja se jos mikä tekee kodikasta tunnelmaa.

Design by S.H.Lta lapset valitsivat itselleen myös ihanan puisen satuavaimen. Se on tosi söpö ja sopii hyvin huoneen muuhun sisustukseen. Me löydettiin sille täydellinen paikka aiemmin saamastamme Batman-koukusta.

Innostuin tällä kertaa ostamaan ihania violetteja tulppaaneja, tietysti uuteen tukkaani mätsääviä! Ostin siis ihan perus kauppareissulla nämä kukat, mutta kotiin päästessä huomasinkin että yli puolet niistä oli homeessa varresta. Onneksi ei sentään kokonaan, leikkelin ne ihan lyhyiksi sitten ja laitoin ne H&M:n minipulloihin. Aika söpöt tuli mun mielestä, lastenhuoneeseen en ehkä laittaisi kovin mahtipontisia kukka-asetelmia mutta tämmöiset pienet on ihan jees.

Tämä on nyt poikkeuksellinen viikko kun olen niin onnekas että saan jakaa teille alekoodeja kaksin kappalein! Eilisen kampaamotarjouksen lisäksi saan jakaa teille alekoodin Maxplay.fi-verkkokauppaan! Eli koodilla IINA saatte sunnuntaihin saakka -15% kaikesta Maxplayssa! Jos puuttuu playtray-tarjotin Trip Trappista tai himoitsette ihania pilvinaulakoita, niin kannattaa hyödyntää tarjous!

Ihanaa viikonloppua kaikille teille <3 Terveisin edelleenkin teidän eiliseen postaukseen tulleista hiuskommenteista häkeltynyt Iina. Kiitoksia ihan hurjasti kaikille, ootte aivan parhaita!

Joulu 2015 on ollut juuri sitä mitä me ollaan kaivattukin, rentoa yhdessäoloa aamusta iltaan. Pakko tosin myöntää että se suurin rentoutumisen tunne tulee joka vuosi siinä vaiheessa, kun jouluaaton päivällinen on syöty ja lahjat on jaettu. Sitten ei ole enää mitään mitä jännittää, on vaan jääkaappi täynnä valmista ruokaa useammalle päivälle, tekemistä kaikille ja yleensä uudet pehmeät housut ja sukat joihin sujahtaa.

Aamuiset riisipuurot, kinkunpaisto Oton kanssa ja perinteinen joulusauna olivat yhtä ihania hetkiä kuin aina ennenkin. Saunan jälkeen katseltiin lumiukkoa, kuorruteltiin kinkkua ja pukeuduttiin jouluvaatteisiin.

Tytöt saivat avata aamulla omat aamupakettinsa ja ihastuivat kovasti sekä kirjoihin että jouluasuihinsa. Tiaran mekko Zarasta, Zeldan paita Zarasta ja hame Kappahlista.

Joulupukkikin kävi, tytöt eivät juuri edes jännittäneet mutta joululauluja lauloivat ainoastaan minä, joulupukki ja mun äiti. Olisi pitänyt harjoitella suomenkielisiä joululauluja vielä enemmän etukäteen, vaan ei se ole niin justiinsa! Ruokien kanssa venähti sen verran että pukki kävi jo ennen päivällistä, ja me tehtiinkin niin että jaettiin pukin kanssa yksi säkillinen, pidettiin ruokatauko ja  jaettiin ja availtiin sitten kaikki loput lahjat vasta ruokailun jälkeen.

Joulupöydässä kokeiltiin tuttujen laatikoiden, kinkun, lohen ja mädin lisäksi tänä vuonna savuporoterriiniä ja granaattiomena-briejuustosalaattia. Molemmat olivat aivan superhittejä, nam! Illalla lasten mentyä nukkumaan maisteltiin lasilliset punaviiniglögiä ja hyvää oli. Jouluaaton perinteeni, uuden kirjan lukeminen kinkkuleipien kera, vaihtui tänä vuonna leffan katseluun Oton kanssa. Jotenkin vaan tuntui siltä. Kirjakin on tullut tänään avattua tosin, ai että ne Beckyn sekoilut vaan jaksaa hihityttää tässä uudessakin Himoshoppaaja-kirjassa!

Parasta on ollut yhteinen tekeminen.  Ollaan koottu legotaloja, pelattu Junior Aliasta ja Spitting Camelia (kyllä, se tuli kummitädiltä Tipalle ja on aivan älytön ja hauska), katsottu Risto Räppääjää, Niko Lentäjänpoikaa ja joulupiirrettyjä, sekä nautittu ruuasta. Armas-koira on niin ihastunut uusiin minitennispalloihinsa että niitäkin on saanut villille ja leikkisälle 10-kuukautiselle heitellä jatkuvasti.

Oi joulu, voisitko jatkua vielä ainakin kaksi viikkoa? <3 Ihanaa ja rauhaisaa joulupäivän iltaa vielä kaikille!