Olen ehtinyt blogihistoriani ja etekin blogijoulukalenterini olemassaolon aikana julkaista jo aika paljon erilaisia DIY-lahjavinkkejä. Osa niistä on ihan hukkunut blogini tuhanisen postausten alle, vaikka ovat (ainakin mun mielestä) aivan ihania ideoita. Siksi ajattelin nostaa kaikki mun julkaisemat DIY-lahjavinkit esiin tähän koontipostaukseen, jos joku vielä miettii kivoja itse tehtäviä lahjoja näin alle viikkoa ennen joulua. Nämä kaikki ideat ovat sellaisia, jotka voi helposti toteuttaa vielä tällä viikolla. Osa ideoista on askartelujuttuja ja osa taas on ruokalahjoiksi sopivia. Tässä tulee!

1. DIY Pilvimobile vauvalle

Jos lähipiiriin on syntymässä vauva tai haluaa askarrella vaikka omalle vauvalle mobilen, niin tässä ohjeet helppoon pilvimobileen. Tein tämän meidän kuopukselle muutama vuosi sitten.

2. Joulugranola

Herkullinen granola maistuu ihanan jouluisalta ja valmistuu helposti uunissa. Tämä oli meillä ihan hitti viime jouluna!

3. DIY Kolmen aineen sokerikuorinta 

Raikas ja toimiva kolmen aineen sokerikuorinta on ihana ja helppo lahjaidea hemmotteluun.

4. Tumma rocky road pistaasilla ja merisuolalla (kaupallinen yhteistyö) 

Pistaasi-merisuola rocky road on aivan käsittämättömän herkullista ja valmistuu myös nopeasti. Rocky roadiahan voi tehdä melkein mistä vain, mistä itse eniten tykkää.

5. DIY Sateenkaari -seinäkoriste

Trendikäs sateenkaari-seinäkoriste valmistuu helposti paksusta köydestä, rautalangasta ja erivärisistä villalangoista. Tämä on yksi söpöimmistä joululahjoista!

6. Suolakaramelli-mantelit (kaupallinen yhteistyö) 

Aina kun teen näitä manteleita, ne loppuvat alta aikayksikön. Koukuttavan hyviä!

7. DIY Tupsuseinäkoriste 

Tämä seinäkoriste valmistuu nopeasti yhdessä lasten kanssa. Tupsujen askartelu on tosi hauskaa ja niistä saa tehtyä söpöjä koristeita.

8. Petteri Punakuono -joulukeksit (kaupallinen yhteistyö) 

Petteri Punakuono -keksit on tosi helppo tehdä ja tekivät valtavan vaikutuksen ainakin meidän lapsiin. Tästä hauska naposteltava joulun ajaksi koko perheelle.

9. Oton glögisiirappi

Vaalea glögisiirappi valmistuu vartissa, säilyy huoneenlämmössä ja on tosi riittoisaa, sekä tietenkin herkullisen jouluisan makuista. Anna lahjaksi tai herkuttele itse!

10. DIY Koristeet kuivatuista appelsiinisiivuista 

Kuivatuista appelsiineista voi tehdä mitä tahansa seinäkoristeista jouluisaan potpuriin. Tässä ohjeet appelsiinisiivujen kuivatukseen.

11. Piparkakku-valkosuklaa rocky road

Tämä valkosuklainen rocky road on niiiiin herkullista, pakko tehdä tätä tänäkin jouluna!

Jos näiden 11 lahjaidean joukosta ei vielä löytynyt sitä oikeaa, niin Pinterestistä varmasti löytyy! Se on kertakaikkiaan niin ihana joulu- (ja kaiken muunkin) inspiraation lähde, että sieltä ei voi olla löytämättä lahjaideaa. Mikä DIY-lahjaidea on teidän vakkari tai suosikki, jonka olette itse saaneet? 

Tässä luukussa äänessä on Otto:

Iina kettuili mulle jo syksyllä, kun hetken mielijohteesta inspiroituneena googlettelin glögireseptejä. Veljeni toi meille toissa jouluna tuliaisiksi itsetehtyä glögiä, ja loogisesti tajusin sitten tänä jouluna että hei, tätähän voi tehdä itse. Ja silti, vaikka aloitin projektin jo syksyllä, sain jotain konkreettista aikaiseksi vasta tänään. Mutta hyvää siitä tuli, vaikka en varsinaisesti glögiä tehnytkään.

Pullo jonka veljeni toi meinaan tuhottiin noin viidessä minuutissa. Siksi halusin selvittää onko olemassa jotain pitkäriittoisempaa vaihtoehtoa, ilman että tarvitsisi litkua tehdä ilmaisen ämpärin kokoisen satsin verran. Silloin löysin glögisiirappien ihmeellisen maailman, mistä päästäänkin maailman kliseisimmän aasinsillan kautta itse asiaan: 

Vaalea glögisiirappi inkiväärillä

4 dl vettä

6 dl sokeria

n. 4-6cm pätkä tuoretta inkivääriä kuorittuna

1 halkaistu vaniljatanko

1 kanelitanko

20 kardemumman siementä

20 neilikkaa

2 laakerinlehteä

Valmistus: Kaikki ainekset kattilaan, kattila liedelle ja keitellään hiljalleen kunnes koko touhu on mennyt ihan siirapiksi. Helahoito siivilän läpi että saadaan sattuma pois, ja simsalabim, glögitiivistettä! Sitä sitten kauhotaan pari ruokalusikallista noin kahvikupin kokoiseen annokseen, ja päälle vaan lämmitettyä omenamehua, omenasiideriä, tai jos ihan villiksi heittäydytään niin valkoviiniä. Maistuu taatusti, noh, vaalealta glögiltä, inkiväärillä. Inkiväärin määrää on helppo muuttaa oman maun mukaan. Itse pidän inkivääristä, joten laittamani 6cm pötkö tuntui jopa liian vähältä. Koko homma on aika yksinkertainen prosessi.

Glögisiirapin taika piilee siinä, että kun seoksen heittää esimerkiksi (keitettyyn) lasipurkkiin, se säilyy joitakin viikkoja. Siksi se on vaikka kiva lahjaidea esimerkiksi viinipullon kaverina (omenamehua kun ei ihan voi joululahjaksi kutsua vahingossakaan). Itse en toki viitsi tätä enää lahjaksi kenelläkään antaa, kun tätä “Otto googlaa glögejä syyskuussa” -vitsiä on viljelty meidän lähipiirissä jo useampaan otteeseen. Joudun siis varmaan kiskomaan koko satsin kahdestaan Iinan kanssa. Voi hitsi.

Iina: Ihana Otto, kiitos Otolle ottomaisen rennosta reseptiikasta! Lisään tähän loppuun vielä, että glögisiirappia siis laitetaan 1-2 ruokalusikallista n. 2,5dl mukilliseen lämmitettyä omenamehua tai omenasiideriä, tai ehkä n. 1rkl valkkarilasilliseen (tätä ei olla tosin kokeiltu vielä, eli ei uskalleta luvata oikeaa määrää). Meillä glögisiirappia tuli n. 0,5l lasipurkillinen, eli siitä riittää kyllä nyt varmaan koko joulun ajaksi, vaikka tykätäänkin juoda omppumehuglögiä yhdessä koko perhe ja meille tulee jouluna vielä iso porukka joulun viettoon. Kätevä ratkaisu tällainen glögisiirappi, kun monesti käy esim. niin, että lemppariglögi on kaupasta loppu. Omppumehua onneksi saa aina!

14. luukku pitää sisällään meidän joulun aakkoset. Näistä (ainakin näistä) kaikista ihanista asioista koostuu meidän joulu ja joulumieli. Tämä hauska postausidea oli hitti jokus muutama vuosi sitten, mutta mä jostain syystä tein tämän vasta nyt. Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

A – Aattoilta. Se hetki kun pukki on käynyt ja ensimmäinen jouluateria on syöty. Voi vaan olla yhdessä, jutella ja fiilistellä musiikkia, pelata vähän lautapelejä ja vaihtaa mukavat vaatteet.

B – Buble eli Michael Bublé. Joululaulujen kiistaton kuningas. Tulee aina niin hyvä joulumieli kun kuuntelee hänen musiikkia. Paras oli kyllä silti yksi video, jonka Otto näytti mulle ja siinä joku mies yleisöstä sai laulaa Michael Bublen keikalla ja sillä miehellä olikin ihan käsittämättömän hyvä ääni, Michael Bublekin oli vaikuttunut suorituksesta.

C – Christmas magic. Joulun taikaa. Mä haluan säilyttää joulussa sellaisen taianomaisen fiiliksen sittenkin kun lapset kasvavat isommiksi. Mun mielestä se joulun taika tulee ihan muista asioista kuin pelkästä pukista.

D – DIY. Joulun alla mä intoudun aina askartelemaan kaikenlaista.

E – Elokuvat. Jouluelokuvat on erityisen lähellä mun sydäntä ja musta on ihanaa kun niitä tulee joka vuosi lisää!

F – Flanellilakanat. Me nukutaan aina jouluna unelmanpehmeissä ja lämpimissä flanellisissa ruutupussilakanoissa, jotka sopivat jouluun. Niihin on ihana kääriytyä.

G – Gwen Stefanin You Make it feel like Christmas. Yksi ihanimpia joululauluja, joita tiedän. Niin kaunis ja jouluinen.

H – Haudalla käyminen. Ehdoton ohjelmanumero joka joulu. Vaikka mun suvun haudat ovatkin Oulussa, pidän tärkeänä viedä kynttilän muualla haudattujen muistomerkille samalla kun käydään Oton puolen suvun haudoilla.

I – Ilo. Jouluilo, joka kuplii lasten kasvoilla ja tuntuu syvällä sisimmässä. Lasten ilo joulusta on ihanaa katsottavaa ja tarttuu nopeasti myös itselle.

J – Juustotarjotin. Sellainen laitetaan tarjolle illalla sitten kun on pelattu ainakin yksi erä jotain lautapeliä ja mahat ei enää ole täynnä jouluruokaa. Kaveriksi itsetehtyä glögiä, hilloja, viikunoita, persimoneja, keksejä, oliiveja ja erilaisia tahnoja.

K – Keittiö. Rakastan kokata yhdessä Oton kanssa jouluruokia ja jouluna meillä kuluu aina paljon aikaa keittiössä.

L – Lumiukko. Pakko katsoa joka joulu! Toivottavasti myös rakentaa tänä jouluna, kuten viime vuonna.

M – Muistot. Jouluihin liittyy ihania ja rakkaita muistoja ja musta on niin ihanaa muistella menneitä jouluja yhdessä lasten kanssa.

N – Novels eli romaanit. Jouluna tykkään syventyä kirjan pariin glögimuki kädessä ja käpertyä sohvan nurkkaan yökkäreissä.

O – Onni. Jouluna se onnellisuus on käsinkosketeltavaa. Vaikka tunnen onnea arjessa joka päivä kaikesta mitä meillä on, halusin silti listata sen tähän. Joulun aikaan mun on erityisen helppoa olla onnellinen.

P – Piparit ja piparkakkutalon rakentaminen. Se on jokavuotinen perinne, kuten niin moni muukin juttu. P voisi olla myös perinne, niistä olenkin täällä jo kirjoittanut.

Q – Quote eli ihanat jouluquotet, joita voi lukea vaikka Pinterestistä. Esim. ”Kindness is like snow. It beautifies everything it covers.” Ihanan imelää ja niin totta!

R – Rauha. Hiljentyminen oman perheen pariin ja rauhoittuminen ihan vaan kotona. Rakastan sitä, kuinka jouluisin me ollaan niin paljon omassa kodissa.

S – Sauna eli joulusauna. Meillä joulusauna on aina aamulla tai aamupäivällä. Ihan parasta kun voi sitten syödä saunanraikkaana joulupuuroa lounaaksi ja etsiä mantelia.

T – Tuomaan markkinat. Pakko käydä Tuomaan markkinoilla joka vuosi! Siellä on niin ihana meininki ja se karuselli on niin upea.

U – Ulkoilu. Se on ihan parasta, jos joulun aikaan sataa lunta ja sitten voi vaan joulupäivänä laittaa yökkäreiden päälle ulkovaatteet ja lähteä pulkkamäkeen tai tehdä lumiukon pihalle. Best!

V – Valkoinen maa. Toivottavasti meillä on tänä jouluna valkoinen maa eli lunta.

W – Wham. Last Christmas on kaikista klassikoin joulubiisi ja tänään minun tyttäreni laulaa sen esiintyessään joulukonsertissa yksin. En malta odottaa!

X – X-mas, hah. Meidän joulunodotukseen ja juhlaan liittyy joitain jenkkityylisiäkin perinteitä ja ainakin joulukuusi edustaa just sellaista jenkkityylistä runsautta. Mutta rakastan silti eniten niitä suomalaisia jouluperinteitä.

Y – Yhdessäolo. Parasta joulussa, se kun on koko suuri perhe koolla ja ollaan rauhassa yhdessä ja syödään ja jutellaan.

Z – Z-kirjaimella alkaa tyttäreni nimi ja hän, kuten kaikki muutkin meidän perheessä, on todellinen joulutyyppi. Ihanaa kun voi fiilistellä yhdessä!

Å – Åbo eli Turku ja joulurauhan julistus. Se ei koskaan kuulunut mun jouluperinteisiin ennen Ottoa, mutta Oton perheellä taas kuului. Kai sitä voisi sanoa, että näin kahdeksan yhteisen joulun jälkeen joulurauhan julistus kuuluu jo munkin jouluperinteisiin.

Ä – Äiti. Mun äiti on aina meillä jouluna. Hän kuuluu kalustoon ja pitää ehdottomasti saada joulun viettoon meille aina.

Ö – Öllöttely. Öllöttely yökkäreissä. Ehkä tämän viimeisen kirjaimen myötä viimeistään tuli selväksi, että jouluna parasta on se rentoilu ja öllöttely.

Löytyykö teiltä samoja joulun aakkosia?

Perinteistä kun on ollut paljon puhetta, niin yksi perinteisimmistä joulukalenteriluukuista on ollut se, että lapset selittävät joulusanoja. Näitä vastauksia on niin hauska lukea aina jälkeenpäin ja muistella, että mitähän pienen tyypin päässä on silloin liikkunut. Meillä isot lapset on jo niin isoja, että heidän kanssa tämä ei ehkä olisi enää niin ”hauskaa” selittää näitä joulusanoja, joten nykyisin ollaan siirrytty tähän taapero selittää joulusanoja -malliin. Tätä luukkua jatkamme ainakin tämän vuoden, katsotaan miten sitten ensi vuonna käy, kun hän kasvaa isommaksi. Viime vuoden vastaukset 1,5-vuotiaalta olivat aika hellyyttäviä, eivätkä nämä 2,5-vuotiaan vastaukset ainakaan häviä yhtään niille.

Taaperon jouluhaastattelu 2019: taapero selittää joulusanoja

TONTTU

Taapero: – En tiiä, se antaa lahjoja.

JOULUKUUSI

Taapero: – Joulukuusi sanoo kili kili aina kun joku koskee siihen.

JOULUSUKKA

Taapero: – Se on sellanen, joka roikkuu mun päässä.

PIPARI

Taapero: – Se on sellanen jonka voi syödä. Se maistuu vähän koristeelta ja sötöltä.

LANTTULAATIKKO

Taapero: – En mä osaa sanoo sitä. Milli.

JOULURAUHA

Taapero: – Osaan sanoo. Jos kenellä on vaan yks ja toisella on vaan kaveri ja sitte joku on kahdestaan.

JOULUTÄHTI

Taapero: – Se lentää *osoittaa taivaalle*.

KORVATUNTURI

Taapero: – Se puhdistaa korvat.

JOULUPUKKI

Taapero: – Se antaa lahjoja tontulla.

KULKUNEN

Taapero: – Joulupukki siinä, niinku tää. IIHhhahaaa.

MIKÄ ON PARASTA JOULUSSA?

Taapero: – Leikkiminen ja odottaminen. Joulun odottaminen.

Täältä pääsette lukemaan aiemmat jouluhaastattelut vuosilta 2018, 2017, 2016 ja 2015.

En voi uskoa, että tänään on jo 8. joulukuuta. Jouluaattoon on enää reilut kaksi viikkoa. Niin parasta! Hei ja olisi muuten aika hauskaa lukea teidänkin taaperoiden jouluhaastatteluita. Tein instaan valmiin pohjan tätä varten, joka löytyy sekä tästä alta että mun storysta tänään päivällä (en herää viideltä, mut jos vaikka aamu-ysistä alkaen). Jos haastattelette omaa taaperoa ja käytätte näitä pohjia insta storyssa, niin tägäilkää mua haastatteluun niin jaan niitä sitten mun omassa storyssa. Aina hauskaa kuulla muidenkin taaperoiden ajatuksia. Allaolevat kuvat ovat vapaasti teidän käytettävissä! Ja muistakaa laittaa omaan storyyn myös nuo tyhjät vastauspohjat, jos haastatte muita haastattelemaan omaa taaperoa. 

Aivan ihanaa sunnuntai-päivää kaikille ja ihanaa kun olette seuranneet joulukalenteria tänäkin vuonna ja laittaneet niin valtavasti positiivista palautetta. Kiitos <3 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin & Indieplacen kanssa.

Mä rakastan perinteitä, vaikka monessa asiassa olen myös valmis luopumaan niistä ja ottamaan uudet ja paremmat ideat vastaan.  Tässä kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa mä pohdin jouluruokaperinteitä ja jouluruokaan liittyviä muistoja, joita mulla on.

Joulupöytä on mulle tärkeä sekoitus perinteitä ja kokeilua, rakkaita ruokamuistoja ja uusia ideoita. Yksi niistä asioista, joista mä olen joulussa todella iloinen on se, että ennen kuolemaansa mun mummu ehti antaa mulle meidän suvun perinteiset joulureseptit, jotka hän oli kirjoittanut ja tulostanut. Ne reseptit on aina olleet mulle tärkeitä, mutta nykyään ne on vielä ihan älyttömän ekstra-rakkaita ja vaalin niitä kuin kukkaa kämmenellä.

Olen skannannut ne ja tallentanut ulkoiselle kovalevylle ja google driveen ja puhelimeen ja joka paikkaan. En halua ikinä menettää niitä, vaan haluan, että ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mun haaveena on ehkä tehdä vielä sellainen valokuvakirja, johon kuvaan kaikki ne perinteiset jouluruuat ja liitän mummun reseptit mukaan. Ehkä sinne voisi liittää meidän perheen omiakin reseptejä mukaan, sillä meille on muodostunut omia jouluherkkuperinteitä myös.

Mun lapsuudessa me vietettiin joulua aina joko mummulassa tai sitten mun tätien tai enon luona. Ei koskaan oltu jouluaattona kotona Helsingissä, vaan lähdettiin aina Ouluun. Meillä ei äidin kanssa siis ollut mitään jouluruokaperinteitä, vaan kaikki tuli sieltä mummulasta tai sukulaisilta. Aina jos vietettiin joulua mummun luona, mä autoin mummua sen minkä pystyin. Leivoin mummun kanssa Hanna-tädin kakkuja ja vaaleita pipareita ja herkuttelin oikeasti itsetehdyillä joulutortuilla, jotka olivat ihan erilaisia kuin ne kaupan taikinasta tehdyt.

Meidän jouluissa oli aina ne kaikki perinteiset jouluruuat: imelletty perunalaatikko, lanttu- ja porkkanalaatikko, sinappihunnutettu joulukinkku, graavilohi, kinkun kastike ja hernetuuvinki, eli oululainen perinneruoka, sellainen paksu hernemössö. Jälkkäriksi oli sekahedelmäkeittoa ja pipareita ja torttuja. Mä tykkäsin jouluruuasta kovasti jo ihan lapsesta asti. Myös ne laatikot, joista moni lapsi ei tykkää, olivat mun suosikkeja. Aina odotin ihan hirveästi ruokailua jouluisin. Mun mummu teki kaiken aina alusta asti itse, tuoreista juureksista ja muutenkin tuoreista aineksista.

Mulle on jäänyt ihan elävästi mieleen yksi joulu mun lapsuudesta, kun oltiin kaikki influenssassa: minä, mun äiti ja mummu sekä vähän pappakin. Kaikki, paitsi mun teräspappa, me oltiin aivan sänkyjen omia. Jatkuvasti korkeassa kuumeessa ja yskässä. Muistan vaan kuinka aaton aattona mun pappa kokkasi yksin jouluruokia, koska pitihän ne jouluruuat silti saada pöytään. Hän paistoi kinkkua ja teki laatikoita. Yleensä mun mummu aina teki ruuat, mutta sinä jouluna pappa valmisti ne. Olivat kyllä ihan yhtä hyviä kuin mummunkin tekemät. Mummu taisi sängyn pohjalta huudella ohjeistuksia.

Mulle ei silloin oikein edes maistunut ruoka, mutta muistan kuinka mulle tuotiin vaaleita Hanna-tädin kakkuja ja söin niitä sängyssä kuumeisena ja murustelin mun lakanoille. Vaikka harmitti olla jouluna kipeänä, tämäkin joulu on jäänyt mieleen lämpimänä muistona. Siellä me sairasteltiin kaikki yhdessä ja lopulta kuitenkin päästiin yhteisen joulupöydän ääreen ja alettiin parantua. Vaikka olo oli kurja, niin ainakin oltiin kaikki yhdessä.

Vietin ensimmäistä kertaa joulua kotona vasta ollessani 21-vuotias. Se oli mun ja Oton ensimmäinen yhteinen joulu. Sinä jouluna me saatiin ne mun mummun reseptit ja sinä jouluna me alettiin luomaan niitä meidän omia jouluruokaperinteitä ja muistoja. Ollaan alusta asti tehty kaikki ruuat Oton kanssa yhdessä. Mun mielestä on ihanaa, että lapset ovat nähneet niin jouluruuissa kuin muutenkin meidän ruokaperinteissä sen, että Oton kanssa ollaan keittiössä(kin) tasa-arvoisia, eikä ruuanlaittovastuu kasaudu kummallekaan yksin. Joulun aikaan me ollaan aina hääräilty kahdestaan keittiössä joulumusiikin soidessa ja tehty saumatonta yhteistyötä.

Toinen todella elävästi mieleen jäänyt muisto, on mun ja Oton joulukinkkumoka vuodelta 2015. En kertakaikkiaan käsitä mikä aivopieru meille tuli Oton kanssa (oltiin siis molemmat ihan todella poikki töistä ja töissä vielä 23.päivä). Me leikattiin kinkusta se verkko pois vahingossa silloin, kun se kinkku oli vielä raaka. Siis miksi, mitä, miten, en vieläkään käsitä. Kätevinä me ratkaistiin tämä ompelemalla se verkko takaisin kiinni kinkun ympärille. Ihan hyvä kinkku me saatiin silloinkin ja nyt naurattaa, mutta silloin meinasi tulla melkein itku, kun ajateltiin kalliin kinkun olevan menetetty. Oltiin siis ennen sitä paistettu onnistuneesti kinkku jo monena jouluna, joten en vieläkään käsitä miksi me yhtäkkiä mokattiin silloin. Onneksi saatiin se pelastettua lopulta. Ja opittiinpahan kerrasta, että ei todellakaan tehdä niin enää.

Vaikka tässä nyt tuli mieleen nämä kaksi muistoa, sairastelu ja mokailu, niin päällimmäisenä ruokamuistona joulusta on kuitenkin ne ihanat yhteiset ateriat, upeat maut ja rentous. Herkulliset ruokamuistot, täysi maha kun on syönyt liikaa graavilohta, mätiä ja sienisalaattia, joulupäivän helppo lounas kun voi vaan yökkäreissä lämmittää jouluruokia. Kynttilänvalo, juuri sopivan makea imelletty perunalaatikko ja aaton aatto -yönä syödyt ensimmäiset kinkkusiivut. Sekin perinne tulee mun lapsuudesta, että kinkku paistetaan aina yöllä. Vaikka me aloitettaisiin kuinka aikaisin, niin yöhommiksi se kuitenkin aina menee.

Mä haluan välittää jouluruualla samanlaisia arvoja ja rakkautta meidän lapsille, kuin itsekin koin lapsuuden jouluissa. Vanhoja ruokaperinteitä, itse alusta asti tekemistä, yhdessä rauhassa syömistä, tuoreita ja laadukkaita aineksia, sekä kiireettömyyttä. Jouluruuat tehdään isoissa satseissa etukäteen valmiiksi, jotta jouluna voi sitten keskittyä olennaiseen: yhdessäoloon, nauttimiseen ja rentoutumiseen. Jouluruokiin panostetaan, koska se on meille mahdollista ja koska joulu on tärkeä juhla ja me halutaan kunnioittaa sitä.

Me ostetaan meidän jouluruuat K-Supermarketista. Sieltä löytyvät niin tuoreet paikallisten tuottajien juurekset, ihanat herkulliset juustot myöhäisillan juustotarjottimelle, tuoreet kalat ja mädit tiskistä sekä loistava glögivalikoima. Suositaan joulupöydässä mahdollisimman paljon lähellä tuotettua, kotimaista ja luomua. Monia reseptejä meidän joulupöytään on tullut myös K-ruoka -sivustolta, kuten savuporoterriini, joka on Oton suurinta herkkua jouluisin. Jaan myöhemmin teille meidän tämän joulun joulumenun, mutta siihen asti jouluruokainspiraatiota voi etsiä hyvin K-Supermarketin sivuilta ja kauppojen hyllyiltä. Siellä voi tutustua paremmin myös K-Supermarketin arvoihin ja ajatuksiin ruokaan liittyen.

Millaisia jouluruokaperinteitä teillä on? Millaisia muistoja teillä on lapsuuden joulupöydistä?