Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WSOY:n ja Indieplacen kanssa.

Olen niin fiiliksissä siitä, että tänä vuonna olen saanut luettua niin paljon. Olen lukenut enemmän kuin menneinä viitenä vuotena yhteensä. Lukeminen on niin parasta, eikä takaisin vanhaan suosikkiharrastukseen kiinni pääseminen vaatinut muuta kuin pienen annoksen päättäväisyyttä ja ison annoksen mielenkiintoisia, ajatuksia herättäviä ja koukuttavia kirjoja. Ja niitä olen todellakin siis löytänyt! Tässä postauksessa vinkkaan parhaat kirjalahjat jouluksi 2019 kaikille vauvasta vaariin. Nämä kirjat ovat löytyneet omalta lukulistalta tänä vuonna ja/tai löytyvät lahjasäkistä paketoituna omille sukulaisille tai ystäville. Jos ei tältä listalta löydy sopivaa kirjaa niin sitten on kyllä maailmankirjat sekaisin, sillä tässä on oikeasti jokaiselle jotain!

Kirjalahjat alle kouluikäisille ja/tai yhdessä luettavaksi

Sinikka Nopola ja Tiina Nopola, kuvitus Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja kana

Heinähattu ja Vilttitossu oli mun suurimpia lemppareita omassa lapsuudessa. Ahmin niitä kirjoja oikeasti monta päivässä aina lomilla ja viikonloppuisin. Sarjan uusin tulokas, Heinähattu, Vilttitossu ja kana on vähintään yhtä hauska kuin aiemmat osat. Luettiin se iltasatukirjana nyt syksyllä ja se kelpasi kaikille taaperosta tokaluokkalaiseen. Kirjassa Vilttitossu on yksinäinen, sillä Heinähattu on lähtenyt sulkapalloleirille. Alibullenin neidit kuitenkin löytävät Vilttitossulle uuden ystävän, Anita-kanan. Vilttitossu opettaa sille temppuja ja kana osoittautuu niin mahtavaksi ystäväksi, että Vilttitossu ottaa sen nukkumaan Heinähatun sänkyyn. Heinähatun palatessa Anita-kana yhtäkkiä katoaa, mistä alkavat suuretsinnät. Yllättävä löytö muuttaa Anita-kanan koko elämän.

Vuokko Hurme & Anni Nykänen: Karkkikirja

Karkkikirjassa kerrotaan hauskoja faktoja ja nippelitietoa mistäs muustakaan kuin karkista. Me luettiin tämä syksyllä iltasatuna ja lapset tykkäsivät tosi paljon. Kirjassa kerrotaan karkkien historiaa ja mukana on myös hauskoja testejä ja pelejä. Mahtava kirja yhdessä lasten kanssa luettavaksi vaikka konvehtirasian kera.

Elina Hirvonen & Mervi Lindman: Prinsessa Rämäpää ja vessasanat

Prinsessa Rämäpää on pikkuinen tyttö, mutta myös taikavoimia omaava prinsessa.  Hän aloittaa eskarin, mutta kaikki ei mene ihan niinkuin hän suunnitteli. Kaikki tuntuu menevän ihan päin prinkkalaa ja Rämäpään päässä on pelkkiä vessasanoja! Hauska kirja nauratti meillä koko perhettä taaperosta Ottoon. Siis meidän taapero aivan ulvoi naurusta, kuten kuvista näkyy. Tätä on kyllä kiva lukea yhdessä ja tarina on aivan super hellyyttävä, muutamasta vessasanasta huolimatta (tai juuri niiden takia).

Disney elokuvasuosikit: Frozen II

Tämä kirja johdattelee uuden elokuvan tarinaan, eli tästä kaikki vasta alkaa! Upea kuvitettu tarina, joka kannattaa lukea ennen kuin käy katsomassa joulupäivänä ilmestyvän uusimman elokuvan.

Disney Frozen: Lumen valtakunta

Tämä kirja on syvempi katsaus upean satumaiseen Arendeliin, sekä Kuningatar Elsan ja Prinsessa Annan lumoavaan linnaan. Kirjassa esitellään Arendelin linnaa ja kaupunkia ja kerrotaan paljon hauskoja juttuja, joita ei muuten tietäisi mistään.

Pikkukakkosen iltasatukirja

Pikkukakkosen iltasatukirjassa on 20 ihanaa tarinaa lapsista, aikuisista, eläimistä ja esineistä. Kokoelmakirjassa on satuja kahdeksalta tunnetulta kirjailijalta, mm. Juha Itkoselta, Tuomas Kyröltä ja Heli Laaksoselta. Kirjan mukana tulee myös CD, jolla Pirkka-Pekka Petelius tulkitsee satuja, eli niitä voi myös kuunnella. Aivan hurmaavia ja juuri sopivan mittaisia iltasatuja niihin iltoihin, kun ei jaksa tai ehdi lukea kokonaista kirjaa. Suosittelen kaikille leikki-käisille ja heidän vanhemmilleen lämpimästi.

Kirjalahjat koululaisille, jotka lukevat itse

Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja ujo Elmeri

Tämäkin luettiin nyt syksyllä iltasaduksi koko porukalle. Myös taapero jaksoi hyvin kuunnella! Risto Räppääjät sopivat luettavaksi niin yksin kuin yhdessäkin. Uusimmassa kirjasssa Riston ja Rauhan luo tulee vierailulle ujo Elmeri-niminen poika, joka ärsyttää Ristoa. Kirjan lopussa Elmeri kuitenkin osoittautuu ihan teräväksi kaveriksi, josta on Ristollekin iloa. Kirja nauratti alusta loppuun asti.

Riina ja Sami Kaarla: Pet Agents: Täältä tullaan lemmikit & Pet Agents: Varkaan jäljillä

Pet Agents -sarja kertoo Kati-e -nimisestä tytöstä ja hänen rakentamastaan lentorobotista nimeltä Ti-bot. Yhdessä he ovat Pet Agents ja ratkovat kaikki lemmikkeihin liittyvät pulmat. Kirjoissa on sopivasti tekstiä ja runsaasti kuvitusta, sopivat siis hyvin sellaisillekin koululaisille, jotka ovat aika vasta oppineet lukemaan. Kirjasarjan kolmas osa ilmestyy keväällä 2020. Meidän esikoinen on lukenut jo molemmat nämä ja tykkäsi kovasti molemmista.

Paula Noronen ja Terese Bast: Supermarsu ja kavala koodi

Supermarsu on yksi meidän koululaisen lemppari-kirjasarjoista ja uusin osa on varmasti hänelle mieluisa lahja myös. Se odottaa paketoituna jouluaattoa. Uusimmassa osassa Emiliaa pännii kun kaikki pelaavat kännyköillään Anteron tähti -peliä aamusta iltaan, jopa opettajat. Emiliakin rakastaa pelaamista, mutta uudessa pelissä on jotain tosi outoa. Koko kaupunki talsii kuin hypnotisoituneena nenä kiinni ruudussa. Miksi Rasva-Anteron isän kehittämä peli koukuttaa niin pahasti? Supermarsu ja Emilia ratkaisevat mysteerin ja heidän täytyy pelastaa kaupunki tuholta!

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja 14: Remppaa pukkaa

Vähän aikaa sitten ilmestynyt Neropatin päiväkirjan 14. osa on nauruhermoja kutkuttavaa hauskanpitoa alusta loppuun asti. Kirja on helppo lukea ja se on tehty hauskasti sarjakuvatyyppisesti. Meidän esikoinen luki sen yhdessä päivässä ja vähän aikaa sitten hän kertoi lukeneensa sen vielä toisenkin kerran, kun se oli vaan niin hyvä. Neropatin päiväkirjan 14. osassa Heffleyn perhe saa yhtäkkiä perinnön ja päättää rempata kotinsa aivan uuteen uskoon. Pian kuitenkin selviää, että remppahommissa piilee vaara. Kun tilanne ajautuu kriisiin, ei ole enää selvää voiko perhe edes jäädä taloon vai joutuvatko he muuttamaan pois!

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras & Huijarin oppipoika

Taikuri ja Taskuvaras aloitti maagisen fantasiatrilogian, joka on täynnä silmänkääntötemppuja, romantiikkaa ja jännitystä. Toinen osa Huijarin oppipoika ilmestyi tänä keväänä. Kirjoissa seikkailee Mina, joka asuu kadulla ja varastelee henkensä pitimiksi. Tom taas on nuori keksijä ja taikuri, jonka Ihmeiden teatteri lumoaa yleisönsä ilta illan jälkeen. Mina ja Tom kohtaavat 1800-luvun Helsingissä ja heidän kohtalonsa kietoutuvat alusta asti yhteen. Molempien menneisyydessä on pahoja selvittämättömiä asioita ja Mina ja Tom joutuvat juonittelun pyörteisiin ja ajojahtiin, josta voi selvitä vain rohkeudella. Tämä sarja sopii jo edistyneemmille lukijoille ja fantasian ystäville.

Kirjalahjat dekkarien ystäville

Ilkka Remes: Kremlin nyrkki

Ilkka Remes on mulle tuttu jo lapsuudesta, mun äidin ja papan kirjahyllyistä. Niitä on tullut itsekin luettua monen monta ja uusinta kirjaa Kremlin nyrkkiä on ehditty tituleerata jo Remeksen parhaaksi. Annettiin tämä Oton isälle isänpäivälahjaksi ja paketoin tällaisen myös omalle papalleni joulupakettiin.

Max Seeck: Uskollinen lukija

Suomen kärkitrilleristeihin lukeutuvan Max Seeckin neljäs dekkari Uskollinen lukija on ihan älyttömän koukuttava kirja, joka yllättää ihan koko ajan! Luin tämän nyt syksyllä, enkä meinannut malttaa laskea kirjaa käsistäni hetkeksikään. Menestyskirjailijan vaimo murhataan tavalla, joka on kopioitu suoraan hänen kirjastaan. Seuraa murha-aalto, joka järkyttää kaiken nähneitä poliisejakin. Max Seeckin teosten käännösoikeuksia on myyty useisiin maihin, enkä todellakaan ihmettele miksi!

Arttu Tuominen: Verivelka

Verivelka aloittaa uuden DELTA-sarjan, joka kuvaa suomalaista poliisiyksikköä tuoreella tavalla. Sarjassa poliisiyksikkö ratkoo traagisia rikoksia, jotka laittavat heidät pohtimaan myös omia tekojaan ja arvojaan. Verivelka -kirjasa Porin Ahlaisissa tapahtuu raaka surmatyö. Tapauksella on useita silminnäkijöitä, mutta vain vähän surijoita. Perheenisä ja komisario Jari Paloviita ryhtyy selvittämään tapausta, johon pian kietoutuvat mukaansa myös hänen omat poikavuosien kovat muistot, joita ei voi pyyhkiä pois. Tätä ajattelin itse joulupakettiin appiukolle.

Kirjalahjat tunteita herättävien tarinoiden ystäville

Suvi Vaarla: Westend

Luin Westendin mun ja Oton mökkireissulla. Siinä on hurjasti tuttuja yksityiskohtia omastakin lapsuudesta 90-luvulta. Se on kiehtovaa ajankuvaa ja Suvi Vaarla kirjoittaa tosi koskettavasti Elinasta ja hänen perheestään, joka ensin nauttii nousukaudesta ja sitten tippuu kovaa ja korkealta laman iskiessä kunnolla Suomeen. Westend kertoo tosi tarkkanäköisesti lama-ajan nuorista, jotka eivät uskalla kiintyä liikaa, koska kaikki mikä ihmiselle voidaan antaa, voidaan myös ottaa pois. Tunnistan noita tunteita myös itsestäni: kun on kokenut oman äidin vakavan sairastumisen kuin salaman kirkkaalta taivaalta, se pelko siitä, että kaikki vaan loppuu yhtäkkiä, on aina läsnä. Ihan älyttömän hyvä kirja!

Sofie Sarenbrant: Kerjäläinen

Kerjäläinen on koukuttava, viihdyttävä ja siihen on helppo tarttua. Sofie Sarenbrant kyllästyi itse lukemaan rikoskirjoja elämäänsä tympääntyneistä rikospoliiseista ja kehitti oman, raikkaan nuoren perheellisen poliisin Emma Skjöldin, jolle tuntui heti olevan kysyntää. Sofie Sarenbrantin dekkarit on sopivan kevyttä, mutta kuitenkin älyttömän jännittävää luettavaa. Sarenbrant palkittiin juuri Ruotsissa vuoden parhaana dekkarikirjailina, enkä todellakaan ihmettele miksi. Itse luin kirjan ihan muutamassa päivässä, vaikka meneillään oli yksi syksyn tapaamisten ja työntäyteisimmistä viikoista. Oli tarpeeksi koukuttava kirja, niin tuli otettua kirja esiin helposti silloinkin, kun aikaa lukea oli vain pieni hetki.

Jussi Nikkilä: Näyttelijä

Näyttelijä on näyttelijä Jussi Nikkilän esikoisromaani, joka on kaunistelematon kuvaus itsensä kadottamisesta ja ulkopuolisuudesta, siitä mitä tapahtuu, kun mahdollisuuksia täynnä ollut maailma alkaa näyttää vieraalta ja pelottavalta. Kirja kertoo siitä, kun teatterikoulusta valmistunut näyttelijä on menestynyt ja päässyt elokuviin ja näytelmiin, mutta yhtäkkiä roolit loppuvat ja näyttelijä jää kotiin hoitamaan pientä tytärtä. Päivät toistuvat samankaltaisina ja kertojasta alkaa tuntua, että hän on menttänyt jotain, mitä ei voi saada enää koskaan takaisin. Olin kuuntelemassa kun Jussi Nikkilä itse luki kirjaa ääneen ja siinä kuunnellessani mun eka ajatus oli, että Otto tykkäisi tästä kirjasta. Otto tykkää lukea, mutta hän ei silti lue paljoa kirjoja. Näyttelijän hän kuitenkin luki ihan ennätysajassa ja tykkäsi niin paljon, että siteerasi kirjaa mulle jatkuvasti. Olin siis oikeassa! Pitää itsekin lukea tämä pian.

Kirjalahjat heille, jotka pitävät elämäkertakirjallisuudesta:

Maria Veitola: Toisinpäin

Maria Veitola antoi seuraajille mahdollisuuden kysyä häneltä ihan mitä tahansa ja kirjassa hän vastaa seuraajien kysymyksiin. Kirja on suunniteltu niin, että sitä voi alkaa lukemaan ihan mistä kohdasta vaan, vaikka keskeltä tai lopusta. Mä luin tämän yhden iltapäivän aikana ja tykkäsin kovasti. Oli mielenkiintoista lukea Marian näkemyksistä kaikesta maan ja taivaan välillä ja mun mielestä kirjan idea oli tosi hauska ja erilainen. Toisinpäin sopii kaikille Veitola-faneille loistavasti! Mulla oli kunnia tavata Maria kirja-aamiaisella ja sain vielä omistuskirjoituksen mun kirjaan.

Beata & Malena Ernman & Greta & Svante Thunberg: Sydämen asialla – perhe ja planeetta kriisissä

Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin ja hänen perheensä koskettava tarina. Greta Thunberg nousi maailmanlaajuiseen julkisuuteen elokuussa 2018 ryhtymällä koululakkoon saadakseen huomiota ilmastokriisille. Ilmastokysymyksestä tuli Gretalle intohimo ja elämän tarkoitus. Tämä kirja kertoo Gretan ja perheen tarinan jo lapsuudesta asti ja se on todella ajatuksia herättävää luettavaa. Yksi mun suosikkikirjoista tänä syksynä ehdottomasti. Sydämen asialla sopii kaikille, joita tämä aihe kiinnostaa.

 

Aineettomat kirjalahjat: Kuunteluaikaa BookBeatiin

Bookbeatin lahjakortti on aina varma vaihtoehto, jos ei osaa päättää minkä kirjan antaisi tai ei halua antaa fyysistä lahjaa. Bookbeatista löydät kaikki nämä, sekä esimerkiksi supersuositun Soturikissat -kirjasarjan, jonka ensimmäiset 10 osaa ilmestyi sinne TÄNÄÄN! Soturikissat on Erin Hunterin mahtava fantasiakirjasarja kouluikäisille, josta on tullut ihan huikea ilmiö. Sarjan ympärille järjestetään tapahtumia ja sen ympärille on syntynyt mahtava yhteisö. BookBeatin lahjakortti on mahtava viimehetken lahja ihan jokaiselle.

Tykkäättekö te antaa kirjalahjoja? Mikä on teidän lemppari-kirja, jonka olette lukeneet tänä vuonna?

Olen ehtinyt blogihistoriani ja etekin blogijoulukalenterini olemassaolon aikana julkaista jo aika paljon erilaisia DIY-lahjavinkkejä. Osa niistä on ihan hukkunut blogini tuhanisen postausten alle, vaikka ovat (ainakin mun mielestä) aivan ihania ideoita. Siksi ajattelin nostaa kaikki mun julkaisemat DIY-lahjavinkit esiin tähän koontipostaukseen, jos joku vielä miettii kivoja itse tehtäviä lahjoja näin alle viikkoa ennen joulua. Nämä kaikki ideat ovat sellaisia, jotka voi helposti toteuttaa vielä tällä viikolla. Osa ideoista on askartelujuttuja ja osa taas on ruokalahjoiksi sopivia. Tässä tulee!

1. DIY Pilvimobile vauvalle

Jos lähipiiriin on syntymässä vauva tai haluaa askarrella vaikka omalle vauvalle mobilen, niin tässä ohjeet helppoon pilvimobileen. Tein tämän meidän kuopukselle muutama vuosi sitten.

2. Joulugranola

Herkullinen granola maistuu ihanan jouluisalta ja valmistuu helposti uunissa. Tämä oli meillä ihan hitti viime jouluna!

3. DIY Kolmen aineen sokerikuorinta 

Raikas ja toimiva kolmen aineen sokerikuorinta on ihana ja helppo lahjaidea hemmotteluun.

4. Tumma rocky road pistaasilla ja merisuolalla (kaupallinen yhteistyö) 

Pistaasi-merisuola rocky road on aivan käsittämättömän herkullista ja valmistuu myös nopeasti. Rocky roadiahan voi tehdä melkein mistä vain, mistä itse eniten tykkää.

5. DIY Sateenkaari -seinäkoriste

Trendikäs sateenkaari-seinäkoriste valmistuu helposti paksusta köydestä, rautalangasta ja erivärisistä villalangoista. Tämä on yksi söpöimmistä joululahjoista!

6. Suolakaramelli-mantelit (kaupallinen yhteistyö) 

Aina kun teen näitä manteleita, ne loppuvat alta aikayksikön. Koukuttavan hyviä!

7. DIY Tupsuseinäkoriste 

Tämä seinäkoriste valmistuu nopeasti yhdessä lasten kanssa. Tupsujen askartelu on tosi hauskaa ja niistä saa tehtyä söpöjä koristeita.

8. Petteri Punakuono -joulukeksit (kaupallinen yhteistyö) 

Petteri Punakuono -keksit on tosi helppo tehdä ja tekivät valtavan vaikutuksen ainakin meidän lapsiin. Tästä hauska naposteltava joulun ajaksi koko perheelle.

9. Oton glögisiirappi

Vaalea glögisiirappi valmistuu vartissa, säilyy huoneenlämmössä ja on tosi riittoisaa, sekä tietenkin herkullisen jouluisan makuista. Anna lahjaksi tai herkuttele itse!

10. DIY Koristeet kuivatuista appelsiinisiivuista 

Kuivatuista appelsiineista voi tehdä mitä tahansa seinäkoristeista jouluisaan potpuriin. Tässä ohjeet appelsiinisiivujen kuivatukseen.

11. Piparkakku-valkosuklaa rocky road

Tämä valkosuklainen rocky road on niiiiin herkullista, pakko tehdä tätä tänäkin jouluna!

Jos näiden 11 lahjaidean joukosta ei vielä löytynyt sitä oikeaa, niin Pinterestistä varmasti löytyy! Se on kertakaikkiaan niin ihana joulu- (ja kaiken muunkin) inspiraation lähde, että sieltä ei voi olla löytämättä lahjaideaa. Mikä DIY-lahjaidea on teidän vakkari tai suosikki, jonka olette itse saaneet? 

Meidän taapero on haaveillut tosi pitkään omasta leikkikeittöstä. Hän on leikkinyt naapurin pihan leikkikeittöllä aina kun on ollut heidän kanssa ulkona, kokkaillut leikkikeittiöillä Ikeassa ja sokeriserkkujen luona ja milloin missäkin. Leikkikeittiö vie tilaa ja meillä on joskus ollut sellainen vuosia sitten. Isommat lapset kyllä leikkivät sillä, mutta joskus siinä heidän ollessa 4-5-vuotiaita se jäi käyttämättömäksi. Mutta meidän taapero on ollut kyllä aina kaikkein innostunein leikkikeittiöistä, reilusti isosiskojaan innostuneempi. Me ollaan se oma vanha leikkikeittiö annettu pois jo pari vuotta sitten, joten lähdettiin miettimään, että miten me tämä keittiösuunnitelma toteutettaisiin mahdollisimman fiksusti.

Löydettiin tosi hyväkuntoinen Ikean Duktig-keittiö käytettynä Tori.fi:stä parin kilsan päästä kotoa ja ostettiin se erittäin kohtuulliseen hintaan. Saatiin vielä kaupanpäällisiksi iso kassillinen käytettyjä lelu-astioita ja kattiloita. Ihan mahtavat kaupat. Meillä on suunnitelmissa tuunata keittiö ihan oman  näköiseksi, joten senkin kannalta oli hyvä löytää keittiö käytettynä. Uutta ei olisi mitään järkeä edes tuunata.

Nyt kun Otto on joululomalla, meillä on aikaa päivisin lasten ollessa hoidossa ja koulussa tuunata keittiötä maalilla ja uusilla vetimillä. Siitä tulee varmasti aivan ihana, enkä malta odottaa, että saadaan antaa se taaperolle jouluna. Pinterestistä löytyi tosi paljon ihania ideoita ja ohjeita keittiön tuunaamiseen ja niiden pohjalta lähdetään toteuttamaan suunnitelmaa. Mä voin sitten esitellä meidän työn tulokset, kunhan ollaan annettu keittiö ihanalle pienelle kokille.

Muuten meidän taaperolla ei ihan hirveästi ollut joululahjatoiveita, mutta me ostettiin lisäksi yksi aineeton lahja, josta hän varmasti kovasti tykkää eli Ryhmä Hau -live -esitysliput. Lisäksi pukinkonttiin menee yksi pikkulapsille sopiva lautapeli, palapeli sekä muovailuvahaa, jota hän rakastaa. Kummeilta ja sukulaisilta ollaan toivottu lukemista tai yhteistä tekemistä tai sitten jotain muuta aineetonta lahjaa, mikäli lahjan haluaa antaa. Olen varma, että meidän taapero on innoissaan näistä lahjoista ja erityisen innoissaan hän on varmasti sitten omasta keittiöstään.

Musta on ihanaa tehdä persoonallinen lahja hänelle, jossa hyödynnetään käytettyjä juttuja ja tehdään myös itse. Tämä taaperon lahjaidea inspiroi meitä tosi paljon myös isompien lasten lahjoissa ja heidänkin ”päälahjat” tulevat olemaan käytettynä ostettuja. Käytettynä löytää hirveän paljon hyväkuntoista tavaraa ja sitten kun ostaa käytettynä, voi panostaa jo lapsen jutussa kunnolliseen ja laadukkaaseen, eikä tarvitse tyytyä edullisimpaan mahdolliseen uuteen malliin siinä pelossa, että lapsi kyllästyy eikä käytäkään lahjaa, jolloin rahat menisi hukkaan. Kun ostaa käytettynä laadukkaan, lapsi saa heti käyttöönsä oikeasti hyvän mallin ja sitten jos sille ei tulekaan käyttöä, siitä pääsee varmasti hyvään hintaan eroonkin.

Mitä teidän taaperot toivovat tänä jouluna joululahjaksi?

Mä olen ollut niitä lapsia, jotka ovat laskeneet lahjapaketteja aattona. Niin teki suurin osa lapsista, jotka tunsin. Se oli erittäin yleistä 1990-luvulla ja vielä 2000-luvullakin. Koulussa vertailtiin joululoman jälkeen, että monta pakettia sä sait ja monta toi sai. Lahjoja piti saada oikea vuori, vaikka kaikkea ei olisi edes tarvinnut. Lelukuvastoista ympyröin kaiken mahdollisen ja kirjoitin oikein huolellisesti kauniita kirjeitä joulupukille vielä silloinkin kun tiesin, että rahoittavana joulupukkina toimii äiti.

Silloin kun mä muutin omilleni asumaan, ennen kun tutustuin Ottoon, meni muutama joulu niin, että en saanut juuri mitään lahjaa. Mun lahjoja oli mummon kutomat villasukat ja yksi pieni paistinpannu, eikä mitään sen kummempaa. Meillä ei äidin kanssa silloin ollut kummallakaan kovin huikea taloustilanne, enkä ollut lapsi enää, joten miksi lahjoihin olisi pitänytkään tuhlata rahoja, joita ei ollut. Mulle ne joulut kuitenkin tulivat jotenkin puskista. Olin aina tottunut saamaan paljon lahjoja jouluna, vielä teininäkin ja sitten kun en yhtäkkiä saanutkaan, se oikein konkretisoi kaikki niiden vuosien vaikeudet. En kyllä kehdannut myöntää kenellekään, että harmitti, mutta kyllä mua silloin harmitti. Kaikki kaverit saivat pakettikaupalla lahjakortteja vaatekauppoihin, elektroniikkaa, meikkejä, rahaa ja pelejä. Tai siltä se ainakin joulun jälkeen tuntui.

Ehkä siitä mulle syntyi sellainen tarve kompensoida. Sitten kun me alettiin viettää omia jouluja Oton kanssa, päätin, että hautaan meidän perheen lahjakasojen alle. Ostan kaiken mitä vaan ikinä voitaisiin tarvita tai haluta juuri jouluna. Paketoin melkeen sukatkin eri paketteihin, että saan antaa vaan mahdollisimman monta pakettia. Vaikka meillä ei yhdessäkään ollut hirveästi rahaa ekoina vuosina, jouluihin halusin panostaa. Antauduin juuri sille joulun kulutushysterialle ja keksin paljon hyviä syitä, miksi se oli tärkeää ja ok. Toki olin monen tarvittavan asian ostamista säästellyt jouluun, mutta oli siellä joukossa turhaakin.

Pikkuhiljaa mäkin heräsin ajattelemaan. Meidän talous koheni: ei tarvinnut enää säästää joulua varten tai miettiä, että säästän tämän ostoksen joulua varten, niin saan yhden lahjan enemmän annettua. Yhä enemmän alkoi ällöttää se, miten paljon aikaa ja rahaa meni miljoonaan pakettiin, vaikka tärkeintä on oikeasti se yhdessäolo ja ruoka. Viime joulu oli jo parempi, lahjoja oli paljon vähemmän kuin edellisenä vuonna ja panostettiin niissäkin enemmän kokemuksiin ja vähemmän tavaraan. Tänä jouluna lahjoja tulee olemaan vielä vähemmän.

Ollaan käyty lasten kanssa keskustelua tästä asiasta ja heille lahjojen määrä ei tunnu olevan mikään big deal. Olen mä huomannut sen jo aiemminkin synttäreistä. Esikoinen vaihtoi nyt syksyllä omat synttärilahjansa yksityisiin laulutunteihin ja aineettomiin lahjoihin ja järjesti yhteissynttärit seitsemän koulukaverin kanssa, jolloin jokainen sai vierailta yhteensä vain pari pientä pakettia, jotka nekin arvottiin.

Keskimmäinen yritti yhtenä päivänä kotona kirjoittaa joulupukille kirjettä ja hän saikin hyvin siihen alkuun kirjoitettua kuulumisia ja tervehdyksen. Sitten kun piti alkaa keksiä lahjoja, hän ei keksinyt. Hänellä oli lelukuvasto siinä vieressä ja silti hän oikein huokaisi turhautuneena, kun ei keksinyt mitä haluaa. Lopulta hän kirjoitti sinne, että ”joku perhepeli”. Toivoi siis lautapeliä koko perheelle. Ihana toive. Meidän lapsille lahjat ei todellakaan ole niin tärkeitä kuin mulle oli lapsena ja vielä aikuisenakin, ja olen siitä tosi iloinen.

Aiempina vuosina ollaan yhdessä sovittu, että kirjeessä saa olla kymmenen joululahjatoivetta, eikä kaikki niistä varmasti toteudu. Nyt ei olla sovittu mitään määrää, mutta kummaltakaan isoista ei ole tullut kuin yhdet toiveet: toinen toivoo kaukoputkea ja toinen sitä perhepeliä. Taapero nyt ei vieläkään ymmärrä samalla tavalla edes lahjojen merkitystä. Hän sanoi itse kuitenkin kaupassa Ryhmä Hau -joulukirjan nähdessään, että tämän minä toivon joulupukilta. Osa lahjoista me ostetaan käytettynä, tai ollaan jo ostettukin.

 

Meidän lapset on niin paljon fiksumpia ja parempia ihmisiä kuin itse olen ja olin. Heiltä voin ottaa mallia tässäkin mutkattomassa suhtautumistavassa jouluun. Lahjojen vähentäminen ei ole ongelma heille, joten sen ei tarvitse olla sitä mullekaan. Ollaan lasten kanssa luettu paljon kirjoja yhdessä liittyen luontoon ja ilmastoon. Me puhutaan näistä asioista usein luontevasti arjen lomassa ja suurimmat herättelijät mulle mun omassa suhtautumistavassa kulutukseen ovat nimenomaan meidän lapset. Opin heiltä joka päivä. Mä olen todella kaukana täydellisestä näissä asioissa ja on paljon asioita, joissa mulla on parannettavaa. Mutta pikkuhiljaa mennään kohti parempia ja kestäviä valintoja. Joskus tehdään virheitä ja niistä opitaan.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että jouluna saa antaa ja toivoa lahjoja. Mekin saatetaan ostaa kyllä useampia lahjoja sekä toisillemme, että lapsille. Mutta tänä jouluna meidän ostamana joulupukin lahjasäkeistä löytyy lähinnä aineetonta yhteistä tekemistä, itse tehtyä, luettavaa, käytettynä ostettua ja ne jotkut yhdet isommat jutut, mitä lapset kaikkein eniten toivovat, jos sellaisia toiveita tulee. Kummeille ja sukulaisillekin ollaan vinkattu aineettomista lahjoista ja kirjoista. Myöhemmissä luukuissa tulee olemaan lahjavinkkejä meidän tyyliin eri-ikäisille lahjan saajille.

Millainen joululahjafilosofia teillä on? Millaisia lahjoja tykkäätte antaa? Entäs saada?

Lue myös: aineettomat lahjaideat

Tänä vuonna me panostettiin enemmän aineettomaan lahjapuoleen, mutta sain myös muutaman ihanan paketin. Tärkein ja ihanin vaate joka mun paketeista paljastui, oli suloiset keltaiset villasukat äidiltä. Sain silti Otoltakin pari ihanaa pehmeää pakettia: uudet verkkarit ja ihanan hupparin, jota olin ihastellut jo jonkin aikaa. Kotona olen aina verkkarit tai muut olohousut jalassa, ja tuollaiset vähän siistimmät olohousut tulivat tarpeeseen. Noilla kehtaa lähteä myös puistoon ja lähikauppaan, toisin kuin yökkäreillä tai kalsareilla, joissa myös viihdyn hyvin. No okei, lähdin mä näissä Ikeaan ja Itikseenkin.

Verkkarit olivat siis Adidaksen, ja tykkään niistä tosi paljon! Niissä on kapenevat lahkeet, mutta ne eivät kuitenkaan ole ihan super slimmit. Lahkeet on mulle ehkä aavistuksen lyhyet, mutta toisaalta se ei haittaa, koska tykkään muutenkin 7/8-mitasta housuissa. Nauratti vaan, kun luin housujen käyttäjäarviota joskus aiemmin kun pohdiskelin niiden ostamista, ja siinä arviossa luki ”koossa 36 vähän pitkät lahkeet 167cm pitkälle”. Ajattelin että ne on sitten mulle varmasti ihan hyvät, sillä olen itse myös 167cm pitkä, ja otin kokoa 36. Mutta eih, mulle ne ovat vajaamittaiset. Miten erilaisia jopa saman pituiset ja vaatekooltaan samat vartalot voi olla!

Mun uudessa hupparissa mä kehtaan lähteä ihan mihin vaan, se on nimittäin R-collectionin ihana musta Boxy Hoodie. Huppari on nimensä mukaisesti malliltaan vähän laatikkomainen. Mä rakastuin juuri tähän malliin, koska se on ihanan erilainen kuin perushupparit, ja menee ihanasti kaikkien farkkujen ja muidenkin housujen kanssa. R-collectionin huppari on Suomessa neulottua ja sisältä pehmeää puuvillacollegea, ja se on ommeltu Virossa ja Suomessa. Todellinen hyvän mielen vaate! Huppari on siis tuossa karvatakin alla, tajusin vasta näitä kuvia selaillessa, että eihän se niin paljoa edes näy. Mutta se on ihana, pitää joku kerta esitellä se ihan ilmankin takkia – näitä kuvia otettaessa ei voinut, sillä pakkasta oli lähemmäs 10 astetta ja olisin ollut ilman takkia aivan jäässä!

Mä olen ollut erittäin tyytyväinen Otolta vuosi sitten jouluna saamaani R-Collectionin Oulu-collegeen. Sen perusteella uskalsin lisätä tämän ihanan hupparin mun joululahjatoiveisiin tänä vuonna. Uskon, että tämäkin tulee kestämään hyvin runsasta käyttöä ja pesuja, kuten mun college-paita. Tämä kuvissa näkyvä asu oli lähes tulkoon mun joka päivän asu joululomalla, ellei jouluaattoa ja uudenvuoden aattoa lasketa. Mukava, rento, mun näköinen ja just perfect lomailuun, kun ei halunnut ahtautua farkkuihin.

Takki Second Hand (Zara) | Huppari R-Collection | Housut Adidas | Kengät Timberland | Laukku Gucci

Karvatakin löysin second handina, ja se on käännettävä hupullinen takki! Toiselta puolelta se on ihan perus bomber, ja toiselta puolelta tällainen karva-ihanuus. Olin haaveillut ihanasta pörröisestä takista jo pitkään, mutta en viitsinyt ostaa sellaista uutena, koska mulla kuitenkin mun ihana untsikka ja kiva kevyempi toppatakki. Mutta kun löysin tämän uuden veroisena kirppikseltä, en vaan voinut vastustaa. Käännettävyys lisää sen käytettävyyttä, sillä kun kääntää tuon liukkaan bomber-puolen päälle, tätä voi käyttää vaikka vesisateella (no ainakin kevyessä tihkussa). Kääntämällä saa myös muunneltua sitä takin ulkonäköä eri asuihin sopivaksi. Takki on tosi lämmin ja ihana.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että tämä ks. setti on ollut mun käytetyin asu vielä loman loputtuakin, tosin olen käyttänyt nämä sisävaatteet aina nopeasti pesussa ja heti kun ne ovat kuivat niin takaisin päälle. Ovat siis todellakin osoittaneet jo tarpeellisuutensa, vai mitä!

Missä vaatteissa te viihdytte kotona vapaalla? Löytyykö paljon mun kaltaisia verkkarityyppejä, jotka haluavat heti päälle löysät housut kun tulevat kotiin? Saako mukavissa kotivaatteissa lähteä muuallekin kuin sinne kotiin?