Heippa ihanat ja mahtavan aurinkoista Tapaninpäivää! Meillä on ollut aivan ihana joulu, juuri sellainen mistä haaveilin etukäteen. Pysyttiin kaikki terveenä, ruuat onnistuivat ja pukki tuli käymään, ja nämä viimeiset kolme päivää ovat olleet täynnä iloa ja rentoa yhdessäoloa. Oikea kunnon perhejoulu kotona vailla mitään pakollisia menoja tai touhotusta, muusta kuin joulupukista.

Aattoaamuna nukuttiin pitkään koko perhe, ja alakertaan tullessaan tytöt löysivät pienet paketit kuusen alta. Voi sitä ilon ja riemun määrää! Neidit halusivat heti lukea uudet jouluisat satukirjat ja luettiinkin ne heti siinä. Satujen jälkeen herkuteltiin aattoaamun perinteisellä riisipuurolla joulupukin kuuman linjan säestämänä.

Meidän jouluperinteisiin kuuluu joulusauna aina siinä aamiaisen jälkeen, ja tänäkin jouluaattona me laitettiin sauna lämpeämään samalla kun keiteltiin puuroa. Kerettiin katsoa Lumiukko ja joulurauhan julistus vielä ennen kuin sauna oli lämmennyt. Käytiin saunassa kaikessa rauhassa ja sen jälkeen laitettiin lapsille uudet jouluvaatteet päälle ja laittauduttiin vähän. Jouluaattona on ihana laittautua vaikka olisikin vaan kotona. Se tuo juhlafiilistä ja hyvää mieltä ja tekee päivästä entistäkin juhlavamman tuntuisen.

Tyttöjen ihanat asut paljastuivat siis aattoaamun paketeista, Zeldan mekko löytyi Zarasta ja Tiaran mekko H&M:ltä. Molemmat olivat kyllä niin söpösiä uusissa mekoissaan, ai että.

Katettiin pöytä vähän tavallista hienommin jouluateriaa varten. Meillä ei ollut enää aattona jouluruokien kanssa mitään sen suurempaa tehtävänä, kun oltiin saatu kaikki uunilohta ja riisipuuroa lukuunottamatta valmiiksi jo edellisenä iltana. Sen kun vain katettiin keittiötaso notkumaan herkkuja, ja alettiin syömään. Meidän joulupöydässä oli tänä(kin) vuonna monenlaista sorttia, ja yhdistelin sekä mummoni klassikkoreseptejä, että aivan uusia herkkuja. Laatikot olivat tänä vuonna bataatti-pekaanipähkinä-pekonilaatikko, sekä punajuuri-vuohenjuustolaatikko, ja voi NAM ne olivat herkullisia! Lapsille maistuivat kala ja laatikot mutta muuten jouluruoka ei taida vielä kuulua ihan heidän suosikkeihinsa. Kivasti kyllä maistoivat kaikkea.

Puolivälissä jouluateriaa mun puhelin soi, ja joulupukkihan se sieltä soitteli. Hän kysäisi että olisiko sittenkin okei että hän tulee jo kymmenen minuutin kuluttua, vaikka aika oli sovittu tuntia myöhemmäksi. Ja me sitten tietenkin sanottiin että kyllä se käy, sillä tiedämme miten hurjan kiireisiä joulupukit ovat jouluaattona. Meillä aikuisilla tuli pienoinen kiire aterioida loppuun, ja päätettiinkin jättää ruoka kesken ja jatkaa sitten pukin lähdettyä.

Lapset olivat onneksi ehtineet syödä lautaset tyhjiksi, ja me sitten kehotettiin heitä menemään vielä mummun kanssa käsipesulle ennen kuin pukki tulee, ja sillä aikaa Oton kanssa äkkiä roudattiin kaikki lahjasäkit ulko-ovelle. Saatiin ne siihen juuri ajoissa, kun jo kuuluikin pukin koputus ovelta ja me riennettiin avaamaan. Pukki oli aivan mahtava, laulettiin hänelle joulupukkii joulupukkii ja hän otti tytöt syliin ja jutteli kaikki vuoden kuulumiset läpi ja pukin jaettua yhden lahjasäkillisen me vielä tanssittiin pukin kanssa piirissä ja laulettiin Mors grisar är vi allihopa. Ihan mahtava pukki, oikea supliikkimies. Pukin lähdettyä tytöt saivat jakaa loput lahjat ja sitten availtiinkin niitä aika tovi.

Oli niin hauskaa kun jokaikisen lahjan kohdalla nuorempi neiti toisteli haltioissaan että ”Ou mai gosh juuri tällaista mä olen aina toivonut! Mä olen niin onnellinen, tämä on parasta!”. Hän jaksoi ihastella ihan kaikkia lahjoja yksisarvissukista Hatchimalsiin ihan yhtä suurella innolla ja sitä oli ihana seurata. Molemmat neidit vaikuttivat oikein onnellisilta lahjoistaan, ja niillä on leikitty nyt nämä kaikki päivät. Molemmat saivat paljon legoja ja lautapelejä, ja aikalailla rakennellessa ja pelaillessa yhdessä ollaan vietetty suurin osa ajasta.

Me aikuiset saatiin tosi kivoja lahjoja myös ja olen jo melkein lukenut Himoshoppaajan uusimman osan loppuun. Vähän on mennyt yökukkumiseksi kun on niin koukuttava kirja! Näytän ehkä lahjoja myöhemmin täällä tai instagramissa jos te niin toivotte.

Täydellinen jouluaatto ja ihana aloitus lomalle. Meillä on koko tämä viikko yhdessä lomaa enkä voisi olla iloisempi <3 Toivottavasti teillä oli ihana joulu myös, ja kiitos hurjasti ihanista hyvän joulun toivotuksista teille <3

Huomenna me aletaan kokkaamaan joulupöydän antimia, mutta yksi ruoka on jo tuloillaan: raskaana olevan (ja vegaanin) kylmäsavulohi, eli porkkala. Porkkalasta inspiroiduin ja tajusin että vaikka noudatan prikulleen Eviran ruokasuosituksia, mun ei tarvitse kokonaan luopua kaikista mun lemppareista raskauden takiakaan. Ja halusin jakaa nämä oivallukseni myös teille, sillä tiedän miten moni raskaana tuskailee sen kanssa että joulupöydässä pitää kiertää kaikki omat herkut kaukaa. Jos siis olet raskaana ja rakastat juustoja, graavikalaa ja mätiä, kannattaa lukea vähän eteenpäin ja huokaista helpotuksesta. Tästäkin joulusta voi tulla herkullinen.

Jos lempiherkkusi joulupöydässä on graavikala, kokeile porkkalaa eli porkkanasta valmistettua ”kylmäsavulohta”.

Ohje on alunperin peräisin PS Olen Vegaani -youtubekanavalta, mistä sen voi myös käydä nopeasti tsekkaamassa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin siis neljä pestyä porkkanaa paistetaan kuorineen merisuolakuoressa 190 asteessa 1,5h ajan. Mä olin hurja ja paistoin viisi. Tämän jälkeen porkkanat jäähdytetään ja varovasti kuoritaan ja suikaloidaan, ja marinoidaan kahdessa teelusikallisessa nestemäistä savuaromia, 1 ruokalusikallisessa rypsiöljyä ja teelusikallisessa valkoviinietikkaa 1-2vrk ajan jääkaapissa suljetussa astiassa. Super iisiä!

Mä laitoin omat porkkalat marinoitumaan tänään jotta ne varmasti ehtivät aatoksi. Savuaromin tuoksu oli jo itsessään niin kylmäsavulohimainen että en epäile sekuntiakaan etteikö tässä olisi erittäin hyvä vaihtoehto täksi jouluksi. Jään odottamaan innolla mitä makunystyrät sanovat lopputuloksesta, mutta luotto on kova.

Porkkalan lisäksi meidän joulupöydästä löytyy tänä vuonna poikkeuksellisesti myös uunilohta, koska kyllä sitä kalaakin on vaan saatava.

Jos rakastat herkutella aattoiltana  juustotarjottimella, kokeile uunibriejuustoa. 

Osta pyöreä 500g kiekko laadukasta brie-juustoa, paista sitä uunissa 200 asteessa 10-15min ajan (voit tarkistaa juuston sisälämpötilan keskeltä vaikka kinkunpaistomittarilla, jos se on yli 72 astetta niin mahdollinen listeria on kuollut). Tarjoile hunajan ja sekalaisten pähkinöiden sekä tuoreiden viikunoiden tai viikunahillon kanssa. Ihan uskomattoman herkullista!

Lisäksi mä herkuttelen juustoilla tänä vuonna myös joululaatikossa, sillä meidän punajuurilaatikkoon tulee vuohenjuustoa myös.

Jos parasta joulupöydässä on mäti, kokeile Cavi-art merileväkaviaaria.

Merilevää ei tietenkään suositella raskaana ollessa suuria määriä mikäli jodipitoisuus ei ole tiedossa tai se on korkea, mutta cavi-artin jodipitoisuus on tiedossa, ja se on alle 0,01%. Sitä ei ole myöskään tarkoituskaan syödä niin paljoa kuin esimerkiksi sushissa on merilevää, eikä jodi aiheuta hengenvaaraa tai muutakaan vaaraa vaan on suurina määrinä nautittuna haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja voi vaikuttaa sikiön kasvuun.

Eli tämän rajoituksen kanssa nimenomaan määrillä on väliä, siinä missä taas listeriariskin ruoissa teelusikallinen tai maustemitallinenkin riittää jos siitä bakteeria löytyy. Eli ainakin mun neuvolan mukaan jouluaattona voi aivan turvallisin mielin herkutella vaikka koko purkillisella cavi-artia, koska siinä pitoisuus on todella pieni eikä aiheuta pienintäkään riskiä sikiön kasvulle tai kehitykselle. Mä muuten itseasiassa olen aina laivan buffetissa herkutellut juuri tällä merileväkaviaarilla, ja vasta joskus vanhempana tajusin että se ei ole oikeaa kaviaaria vaan nimenomaan merilevää. Aina on maistunut silti hyvältä!

Näiden postauksessa lueteltujen herkkujen lisäksi meidän joulupöydästä löytyy tänä vuonna bataattilaatikkoa pekaanipähkinäkuorrutuksella, kinkkua dijon-kuorrutuksella ja mummon perinteistä kastiketta, hernetuuvinkia, sienisalaattia, kylmäsavuporoterriiniä (joka on ainoa minkä skippaan raskauden vuoksi mutta ihailen sivusta), riisipuuroa, pipareita ja glögiä. Ja aika monta rasiallista konvehteja, ja paljon joululimppua. Eiköhän me niillä saada mahat täyteen muutamaksi päiväksi!

Toivottavasti tästä oli apua jollekin joka on miettinyt samoja juttuja kuin minä ja haluaa nauttia joulusta! Mä en ainakaan malta odottaa että pääsen kokkaamaan ja syömään, naminaminami!

Ihanaa päivää kaikille <3

Postaus on osa Arlan & Lifien kampanjaa. Meidän jouluaattoaamun perinteisiin kuuluu ehdottomasti itsetehty herkullinen riisipuuro, jonka keitän aina mummon perinteen mukaan täysmaitoon ja sekaan piilotan joulumantelin. Tänä jouluna riisipuuro muistuttaa entistä enemmän sitä riisipuuroa mitä mun mummokin on omassa lapsuudessaan syönyt, sillä keitin sen Arlan luomu täysmaitoon.

Arla luomu täysmaidossa on tallella kaikki alkuperäinen rasva, ja sitä käsitellään mahdollisimman vähän. Se on luonnollista ja puhdasta, lähellä maidon alkuperäistä olomuotoa ja maistuu täyteläisen kermaiselta. Turvalliseksi pastöroitu mutta homogenoimaton maito tarkoittaa sitä että sen rasvoja ei ole sekoitettu, vaan ne kerääntyvät maidon pinnalle ja sekoittuvat vasta ravistaessa. Maidossa on vakioimaton rasvapitoisuus, ihan kuin raakamaidossakin, ja se vaihtelee vuodenaikojen mukaan 3,8-4,4% välillä. Kesällä se on matalimmillaan ja talvella rasvaisimmillaan.

Arlan yhdeksältä suomalaiselta luomutilalta tulevassa luomumaidossa voi maistaa myös lehmien ruokavalion muutoksen vuodenaikojen mukaan. Lehmät ulkoilevat ja laiduntavat päivittäin, ja 60% lehmien ravinnosta tulee oman tilan laitumilta. Luomumaito pastöroidaan ja pakataan Arlan meijerillä Hämeenlinnassa, ja siinä kaikki käsittely mitä sille tehdään.

Näin joulun aikaan erityisesti haluan panostaa laadukkaisiin ja maukkaisiin raaka-aineisiin, enkä säästele rasvan määrässä. Joulu on nautinnon ja herkuttelun aikaa, ja ainakin meidän joulupöytään kuuluu ihan kunnon kerma, voi ja maito. Siksi joulupuuronkin keitän siihen täysmaitoon, vaikka arjessa käytössä on rasvaton maito.

Otettiin varaslähtö aattoaamuun ja keiteltiin riisipuuroa kun meillä oli kaverit kylässä, sillä mummon perinteisellä joulupuuroreseptillä tietenkin.

Riisipuuro 4:lle 

1l Arla Luomu Täysmaitoa

2dl luomu puuroriisiä 

2dl vettä

1 kanelitanko

1tl suolaa

kanelia ja sokeria oman maun mukaan

Lisää teflonkattilaan riisi ja vesi, keitä kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää sitten 1l maitoa, suolaa ja kanelitanko ja keittele hiljalleen kannen alla n. 40 minuuttia kunnes puuro on sopivan pehmeää. Muista sekoitella ettei puuro pala pohjaan. Ainiin, ja muista lisätä manteli tai mantelit jos keität puuroa jouluaattona! Nauti kanelisokerin tai vaikka sekahedelmäsopan kanssa, ja jos sait mantelin niin muista toivoa salaa jotain ihanaa!

Perinteisen riisipuuron lisäksi Arla luomu täysmaito sopii täydellisesti moneen muuhunkin joulun ajan herkkuun, kuten fudgeen, itsetehtyyn ricottajuustoon ja joululaatikoihin. En kestä näitä ruokapostauksia, kun tulee aina niin nälkä, apua!

Ihanaa päivää kaikille <3

Yhteistyössä Arla.

Olen jakanut vuosien varrella blogissa jo aikamoisen monta jouluista herkkureseptiä niin ruokiin kuin leipomuksiinkin, ja päätin koota niistä yhden kokoelmapostauksen näin joulukalenterin kunniaksi. Kaikki nämä jouluisat reseptit joita olen täällä jakanut ovat jääneet meille sellaisiksi joka joulun suosikeiksi, ja aion tämän joulun aikanakin syödä ja valmistaa näitä kaikkia ainakin kerran. Mä rakastan testata erilaisia joululeipomuksia ja jouluruokia, ja tänäkin jouluna testaillaan varmasti myös jotain uutta mitä ei olla ennen kokeiltu. Onko teille jäänyt mieleen joku resepti näistä joita olen blogissa jakanut? Musta olisi tosi hauska kuulla jos olette kokeilleet tai aiotte kokeilla! Jos et ole ennen nähnyt näitä leipomuksiani, reseptiin pääset jokaisen otsikkoa klikkaamalla.

Jouluinen valkosuklaa-piparkakku-karpalo Rocky Road

Testasin tätä ekan kerran kun halusin valmistaa itse tuparilahjan kavereille joulun alla, ja sitten erehdyin koemaistamaan ja taisin valmistaa tätä muutamana viikkona peräkkäin sen jälkeen myös meille itsellemme. Viimeksi tein tätä marraskuussa ja nytkin on ainekset kaapissa. On se vaan niin herkkua!

Vaahtokarkkikaakaot lasipurkissa

Nämä valmistin viime vuonna lasten aattoaamun selviytymispakkauksiin joulumekkojen ja joulusatukirjojen kaveriksi. Menivät kuin kuumille kiville ja tytöt muistavat ne vieläkin, ja kovasti toivovat saavansa samanlaiset tänäkin jouluna. Ehkäpä toive toteutuu!

Vuohenjuusto-viikunahillotortut

Taitaa olla jo kolmas vuosi kun herkutellaan näillä suolaisen ja makean täydellisen liiton omaavilla tortuilla. Pohjalle vuohenjuustoviipale ja päälle teelusikallinen viikunahilloa, ja nam, mä en ainakaan voi lopettaa syömistä!

Piparihyydykekakku glögikastikkeella

Mä jostain syystä muistin että tässä oli tuorejuustoa ja harmittelin että en voi syödä raskauden aikana, mutta nyt kun katsoin reseptiä uudestaan niin eihän tuossa olekaan mitään kiellettyä! Arvatkaas kuka leipoo tänä viikonloppuna piparihyydykekakkua? Jep!

Tuplasuklaakeksit lasipurkissa

Tämä on uusin testaamani gift in a jar -resepti ja se oli ihan ylihyvää! Suosittelen testaamaan, ohje on todella yksinkertainen.

Lämmin ja mausteinen alkoholiton omenasiideri

Kyytipojaksi näille herkuille kannattaa keitellä ihanan kanelinen omenasiiderijuoma, joka lämmittää ja joka tuo joulun tuoksun kotiin. Niin hyvää että jos ei se olisi niin sokerista niin keittelisin tätäkin varmaan joka ilta. Toki sokerinkin voi varmasti korvata jollain, joku näppärä voisi kertoa että millä saisi saman ihanan maun mutta vähemmän kaloreita ja sokeria?

Ai että mulle tuli kyllä niin nälkä tätä tehdessä että apua! Tällaisten postausten tekeminen pitäisi kieltää multa silloin kun mulla ei ole mitään postauksessa mainituista herkuista justnytheti saatavilla. Ja siis kun tätä kirjoitin oli ilta kello 22 että ei ole juuri nyt ihan se parhain leipomishetki. No, huomenna sitten. Oikein ihanaa ja herkullista joulukuun 10. päivää teille kaikille, iik jouluaattoon ai ole nää pitkä aika, kahden yön päästä ollaan kalenterin puolivälissä!

Joulu 2015 on ollut juuri sitä mitä me ollaan kaivattukin, rentoa yhdessäoloa aamusta iltaan. Pakko tosin myöntää että se suurin rentoutumisen tunne tulee joka vuosi siinä vaiheessa, kun jouluaaton päivällinen on syöty ja lahjat on jaettu. Sitten ei ole enää mitään mitä jännittää, on vaan jääkaappi täynnä valmista ruokaa useammalle päivälle, tekemistä kaikille ja yleensä uudet pehmeät housut ja sukat joihin sujahtaa.

Aamuiset riisipuurot, kinkunpaisto Oton kanssa ja perinteinen joulusauna olivat yhtä ihania hetkiä kuin aina ennenkin. Saunan jälkeen katseltiin lumiukkoa, kuorruteltiin kinkkua ja pukeuduttiin jouluvaatteisiin.

Tytöt saivat avata aamulla omat aamupakettinsa ja ihastuivat kovasti sekä kirjoihin että jouluasuihinsa. Tiaran mekko Zarasta, Zeldan paita Zarasta ja hame Kappahlista.

Joulupukkikin kävi, tytöt eivät juuri edes jännittäneet mutta joululauluja lauloivat ainoastaan minä, joulupukki ja mun äiti. Olisi pitänyt harjoitella suomenkielisiä joululauluja vielä enemmän etukäteen, vaan ei se ole niin justiinsa! Ruokien kanssa venähti sen verran että pukki kävi jo ennen päivällistä, ja me tehtiinkin niin että jaettiin pukin kanssa yksi säkillinen, pidettiin ruokatauko ja  jaettiin ja availtiin sitten kaikki loput lahjat vasta ruokailun jälkeen.

Joulupöydässä kokeiltiin tuttujen laatikoiden, kinkun, lohen ja mädin lisäksi tänä vuonna savuporoterriiniä ja granaattiomena-briejuustosalaattia. Molemmat olivat aivan superhittejä, nam! Illalla lasten mentyä nukkumaan maisteltiin lasilliset punaviiniglögiä ja hyvää oli. Jouluaaton perinteeni, uuden kirjan lukeminen kinkkuleipien kera, vaihtui tänä vuonna leffan katseluun Oton kanssa. Jotenkin vaan tuntui siltä. Kirjakin on tullut tänään avattua tosin, ai että ne Beckyn sekoilut vaan jaksaa hihityttää tässä uudessakin Himoshoppaaja-kirjassa!

Parasta on ollut yhteinen tekeminen.  Ollaan koottu legotaloja, pelattu Junior Aliasta ja Spitting Camelia (kyllä, se tuli kummitädiltä Tipalle ja on aivan älytön ja hauska), katsottu Risto Räppääjää, Niko Lentäjänpoikaa ja joulupiirrettyjä, sekä nautittu ruuasta. Armas-koira on niin ihastunut uusiin minitennispalloihinsa että niitäkin on saanut villille ja leikkisälle 10-kuukautiselle heitellä jatkuvasti.

Oi joulu, voisitko jatkua vielä ainakin kaksi viikkoa? <3 Ihanaa ja rauhaisaa joulupäivän iltaa vielä kaikille!