Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Keijun kanssa.

Kuinka moni muistaa kun jaoin syksyllä piirakkareseptin ihanalla Keiju paahdetut siemenet -levitteellä tehtynä? Nyt Keijun rouskuvien ja vegaanisten levitteiden sarjaan on tullut uusi mahtava tulokas: Keiju Rouhitut Pähkinät! Siinä on cashew-pähkinää ja maapähkinää, jotka ovat molemmat hyvien rasvojen ja ja proteiinin lähteitä. Levitteestä 7,2% on pähkinää ja lisäksi 4,8% herkullisia paahdettuja auringonkukan siemeniä. Gluteeniton ja vegaaninen Suomessa valmistettu levite sopii monenlaiseen ruokavalioon loistavasti. Keiju Rouhitut Pähkinät valmistetaan Raisiossa Suomen ainoassa margariinitehtaassa.

Mä rakastan Keiju uutuuslevitteen rouskuvaa suutuntumaa ja pähkinät tulevat siinä esiin kaikilla tavoin! Levite tuoksuu ihanan pähkinäiseltä, pähkinät tulevat esiin ulkonäössä, maku on täyteläisen pähkinäinen ja pähkinät rouskuvat hampaissa. Aamuisin mä en aina jaksa keksiä mitään kovin ihmeellisiä leivänpäällisiä tai kikkailla gourmet-leipiä, ja silloin rouskuvan pähkinäinen levite on varsinkin aika ihana vaihtoehto. Se saa muuten ”tylsät” aamupalaleivät maistumaan herkulliselta ja pähkinöiden hyvät rasvat ovat myös hyvä lisä aamupalalle.

Vaikka levite sopii loistavasti sellaisenaan leivän tai vaikka riisikakun päälle, se sopii loistavasti myös leivontaan ja ruuanlaittoon, mutta paistorasvaksi sitä ei suositella alhaisen rasvapitoisuuden (50%) vuoksi. Muuten levite sopii mahtavasti ihan jokapäiväiseen käyttöön ja koko perheelle. Keiju Rouhitut Pähkinät -levitteellä on myös sydänmerkki alhaisen tyydyttyneen rasvan määrän sekä pienen suolapitoisuuden vuoksi.

Nyt kun meidän lapset juuri jäivät kesälomalle, he toivoivat vähän jotain ekstrahyvää aamupalaa. Mietittiin yhdessä mikä voisi olla sellaista, ja päädyttiin banaani-pähkinä-aamupalamuffineihin. Alkuperäinen resepti löytyi yhdestä meidän vanhasta reseptikirjasta, mutta muokattiin sitä hieman terveellisemmäksi ainesosien osalta ja se onnistui silti tosi hyvin. Tästä tuli nyt meidän lasten uusi aamupalahitti!

Vegaaniset banaani-pähkinä-muffinit aamupalalle

2,5dl vehnäjauhoja

2,5dl kaurahiutaleita

1 tl ruokasoodaa

1tl leivinjauhetta

0,5dl perunajauhoa tai maissitärkkelystä

1tl kanelia (ceylonin kanelia)

(ripaus suolaa)

2 kypsää banaania

60g Keiju rouhitut pähkinät -levitettä

4rkl maapähkinävoita

0,5dl vaahterasiirappia (korjattu myöhemmin, ei-vegaanit voivat käyttää myös hunajaa)

1,5dl maustamatonta kaura- tai soijajugua

0,5dl kaura- tai manteli- tai soijamaitoa

1tl vanilja-aromia.

Valmistusohje: Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kuivat ainesosat keskenään kulhossa. Muussaa banaanit toisessa kulhossa ja lisää joukkoon Keiju rouhitut pähkinät -levite, maapähkinävoi, hunaja, kaurajugurtti, kauramaito ja vanilja-aromi. Sekoita kaikki ainekset keskenään kuivien ainesten kulhossa. Jaa taikina tasaisesti 12 muffinivuokaan. Paista uunin keskitasolla 15 minuuttia. Nauti!

Keiju Rouhitut Pähkinät -levitteen pyöreä rasia näyttää vähän joltain tuorejuustorasialta, mutta se löytyy kaupassa margariinihyllystä ja on todellakin vegaaninen. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että levitevalikoima monipuolistuu koko ajan ja juuri esim. siemenien ja pähkinöiden osuutta on helppo lisätä ruokavaliossa simppelillä tavalla.

ARVONTA: VOITA LEFFALIPUT!

Mihin sinä käyttäisit Keiju Rouhitut Pähkinät -levitettä? Jaa vastauksesi postauksen kommenttiboksissa ja voit voittaa 2kpl leffalippuja! Osallistumisaikaa on 9.6.2019 klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan kaikille!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Meidän esikoinen sai pari viikkoa sitten eftiksestä mukaansa ihanan lasten keittokirjan, joka kiertää eftiksen lapsilla vuorotellen viikonloppuisin. Tehtävänä oli kokata jotain yhdessä keittokirjasta, ja mä annoin tietenkin meidän koululaisen valita ihanasta reseptikirjasta ihan itse, mitä hän halusi tehdä. Päädyimme tekemään itse herkullista granolaa kirjan reseptillä. Se oli ihan älyttömän helppoa. Miksi ihmeessä me ostetaan kaupasta yleensä granolaa, kun sitä on niin helppoa (ja melko nopeaakin) tehdä itse!

Eftiksen keittokirjan reseptillä granolasta tuli tosi hyvää, ja tehtiin seuraavana viikonloppuna samasta granolasta vielä  meidän oma jouluversio, josta tuli vieläkin parempaa (mutta ei ihan niin terveellistä). Tässä tulee siis meidän joulugranola-resepti, joka on tosi helppo tehdä ja maistuu takuuvarmasti!

Omenainen joulugranola (n. litran purkillinen)

500g kaurahiutaleita

200g pähkinöitä (esim cashew)

1tl kanelia

1tl piparkakkumaustetta

3rkl juoksevaa hunajaa

2rkl rypsiöljyä

100g kuivattua omenaa

(2kpl pipareita)

Rouhi pähkinöitä vähän pienemmäksi. Sekoita pähkinät, mausteet, öljy ja hunaja keskenään ja levitä uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Kuumenna uuni 175 asteeseen, ja paista granolaa n. 30-40 minuuttia. Sekoita ja käännä puolivälissä, jotta granola paistuu tasaisesti. Tsekkaile loppuajasta, granola on valmista kun se on paahtunut kauniin kullanruskeaksi, mutta ei ole kuitenkaan liian tummunutta. Murustele kuivatut omenalastut ja halutessasi piparit ja sekoita ne jäähtyneen granolan sekaan. Anna lahjaksi tai nautiskele itse esim. jugurtin tai rahkan kanssa. NAM!

Tässä vuosien varrella joulukalenterissa on tullut julkaistua monia muitakin syötäviä DIY-joululahjoja, kuten DIY tuplasuklaakeksit lasipurkissa, vaahtokarkkikaakaot lasipurkissa ja jouluinen Rocky Road. Jos siis tykkäät tehdä joululahjoja itse, kannattaa tsekata nämä herkulliset resepti-ideat myös.

Kuvassa näkyvän piparin on muuten tehnyt meidän 5v, eikö olekin aivan älyttömän hieno! Pipari toimii hyvänä ”pakettikorttina” kun kirjoittaa kääntöpuolelle sokerikuorrutteella lahjan saajan nimen. Toki ehkä silloin ei toimi, jos paketti menee isoon joululahjasäkkiin mukaan. Mutta jos tämän vie tuliaisiksi vaikkapa kylään mennessä joulun alla, niin silloin pipari on oikein oiva pakettikortti, vai mitä!

Ihanaa Lucian päivää kaikille <3 Uskomatonta, että jouluun on enää niin vähän aikaa!

Lupailin arkiruokavinkkejä postatessani palata aamupalavinkkien kera, mikäli niitä toivottaisiin. Ja tehän toivoitte, ainakin vastaanotin aika monta hep-huikkaisua (apua, meinasin sanoa ”heppiä”, mutta sitten onneksi pysähdyin ajattelemaan). No joo, mutta palataanpa siihen aiheeseen. Eli aamuihin meidän perheessä. Me yritetään pitää aamuisin sellainen kiireetön tunnelma arkenakin, mutta tietty joskus se aikataulu on meilläkin turhan nafti, jos nukutaan tavallista myöhempään, tai on tavallista aikaisempi aamu.

Yleensä pyritään varaamaan lapsille aikaa kotona n. tunti ennen lähtöä aamulla, ja laitetaan aina iltaisin kaikki vaatteet ja reput valmiiksi. Tämä onnistuu siksi, että koulu alkaa ekaluokkalaisella joka aamu vasta klo 9, ja matka on lyhyt. Mä vien myös päiväkotilaisen sitten aina suunnilleen samaan aikaan päiväkotiin. Itse heräilen yleensä taaperon kanssa siinä puoli kahdeksan maissa, ja herätän isommat lapset samaan aikaan, elleivät ole jo heränneet taaperon höpötyksiin. Aamulla on siis hyvin aikaa katsella hetki Pikkukakkosta, että unihiekat lähtevät silmistä, ja sitten syödä rauhassa aamupala, tehdä aamupesut, harjata hiukset, pukea vaatteet ja lähteä.

Joskus luetaan aamulla kirjaa, yleensä jutellaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Mä syön yleensä aamupalan yhdessä lasten kanssa, kun taas Otto syö tai on syömättä töissä. Otto herää arkisin yleensä jo paljon ennen meitä, ja lähtee aikaisin töihin, niin pääsee aikaisin sitten kotiinkin. Viikonloppuisin taas Otto nukkuu vähän meitä myöhempään, koska mä herään muutenkin aina silloin puoli kahdeksalta, mun sisäinen herätyskello on vakiintunut siihen. Meillä toimii tosi hyvin tämä järjestely, koska sitten on arkisin kaikki illat yhteistä aikaa koko perheen kesken, vaikka arkiaamuisin ei nähdäkään Oton kanssa.

Viikonloppuisin taas on ihanaa syödä aamupalaa pitkän kaavan mukaan. Mä tykkään usein kokkailla vähän brunssityylisesti kaikkea mahdollista ainakin toisena viikonloppuaamuna. Hyvää tuoretta leipää tai itse paistettuja croissantteja, Helsingin meijerin herkuttelujugurtteja, munakokkelia ja paljon hedelmiä ja vihanneksia. Ja tietenkin kahvia. Arkisin aamupalat on vähän arkisempia, mutta niissäkin ollaan pyritty tekemään hyviä valintoja.

Arkisin olen ekstatarkka piilosokerin suhteen – meillä ei arkiaamuisin ole tarjolla mitään sokeripommeja, eikä kyllä iltaisinkaan. Viikonloppuisin lapset saavat joskus vanukkaat, herkuttelujugurtit tai pikkupaketin jotain suklaamuroja (kuten tuolla yhdessä kuvassa näkyykin), mutta arkisin meillä on aina mahdollisimman vähäsokerista aamu-, väli- ja iltapalaa. Tässä postauksessa esittelen muutaman meidän lemppari aamupalatuotteen, ja haluan nyt erikseen painottaa, koska joku kuitenkin kysyy, että olemme ostaneet jokaisen tuotteen itse omalla rahalla, eikä tässä postauksessa ole mitään kaupallista yhteistyötä. Ihan vaan puhtaita omia lempparituotteita, jotka kerta toisensa jälkeen löytävät tiensä kaupasta meidän jääkaappiin ja keittiötasolle.

Viisi lempparituotetta aamupalalle:

1. Myllärin Muumi-murot.

Sekä Niiskuneidin vadelmarenkaat että Muumipeikon mustikkahunajamurot on ihan best. Molemmissa on vain ripaus lisättyä sokeria, (mustikkahunajamuroissa 8,9g/100g  verrattuna esim. Nesquickeihin (25,7g/100g), Paw patrol -muroihin (15g/100g) tai Weetos-muroihin (29g/100g).) Ja molemmat on valmistettu pääosin suomalaisesta täysjyväkaurasta, mikä on erittäin jees. Nämä vertaillut ravintosisältöarvot otin Foodiesta.

2. TwoDads -murot

Meidän tyttöjen lemppareita näistä on uudet AppleBoom -murot, jotka maistuvat omenaiselta. Ne on suunniteltu lapsille yhteistyössä Helsingin yliopiston asiantuntijoiden sekä johtavien suomalaisten lääkäreiden kanssa, osaksi lapsen monipuolista päivittäistä ruokavaliota. TwoDads-muroissa on paljon kuitua (esim. näissä AppleBoomeissa 11g/100g), ne on todella vähäsuolaisia ja ne on valmistettu suomalaisesta täysjyväviljasta. 

3. Juustoportti Hyvin-jugurtit

Juustoportin Mango- ja banaanijugurtit on pelkkää jugurttia ja hedelmäsosetta. Eli siis ihan sama kuin ostaisi erikseen purkin maustamatonta jugua ja purkin maustamatonta 100% hedelmäsosetta, mutta vaan isketty samaan purkkiin. Ne eivät sisällä mitään mehutiivisteitä tai muita makeuttajia (kuten esim. monet muut lapsille suunnatut jugut joita mainostetaan vähäsokerisuudella, mutta kuitenkin maustetaan hedelmäsokerilla tiivisteiden muodossa). Maku on toki vähän miedompi, jos on tottunut yleisesti makujugurtteihin, mutta silti niissä on selkeä hedelmän maku, ja maistuu hyvin meidän lapsille ja myös meille aikuisille. Mun oma lemppari on ihan maustamaton jugurtti, mutta lapsista makujugut on kivoja. Näitä saa sekä isoissa purkeissa, että pikkupurkeissa.

4. Fazer Alku -murot & granolat

Varsinkin Omena-kauragranola on niiiin NAM! Se on rouskuvaa ja rapeaa ja herkullisen omenaista. Alku-granola on makeutettu hunajalla, joten se ei ole meillä mikään joka-aamuinen aamiainen, mutta sentään se on täysjyväkauraa, omenaa ja hunajaa, ei mitään keinotekoista siis.

5. Myllärin Muumi -pikapuurot

Näitä meillä isommat tytöt osaavat tehdä itsekin. Myllärin pikapuuroissa puuro on annosteltu valmiiksi annospussiin, ja se kaadetaan vaan lautaselle, ja päälle 1,5dl keitettyä vettä. Pikkumyyn banaani-päärynäpuuron ainekset ovat: Täysjyväkaurahiutale, banaani, päärynä ja suola, mutta suolaa on 0,5g/100g eli puuro on vähäsuolaista, ja sopii hyvin lapsille. 

Näiden lisäksi lemppareita on maustamattomat pähkinät, marjat, hedelmät ja vihannekset. Me saatiin sieltä Ahvenanmaalta 12kg omenoita, joten viime aikoina lapset on syöneet ainakin omenan päivässä. Kesällä marjoja oli paljon tuoreena, ja nyt taas otetaan pakkasesta. Koitan ostaa aina vähän satokauden mukaan eri hedelmiä, kuten esim. nyt lokakuussa omenoiden kaveriksi päärynää, mangoa ja avokadoa. Mango tosin ei oikein ollut ainakaan taaperon suosikki ensimaistiaisella, mutta ehkä se vaatii vähän harjoitusta? Muuten hän kyllä tykkää hedelmistä, vihanneksista ja marjoista, ja etenkin kaikki kirpeät marjat ja avokadot on hänen suosikkejaan. Lapset tykkäävät syödä myös paahtoleipää, ja mä ostan aina 100% ruispaahtoleipää, koska ruisleipä on vaan best.

Meillä saa lukea aamupalalla kirjaa, meillä saa höpöttää ja syödä rauhassa. Aamupala on meille tärkeä hetki, ja musta on ihana aloittaa aamut yhdessä lasten kanssa. Me nautitaan rauhallisista aamuista, ja olen kyllä tosi iloinen, että ainakin tällä hetkellä pystytään tällaisia aamuja viettämään. Varmasti niitä kasin aamujakin on koulutiellä luvassa, mutta just nyt on hyvä näin.

Millaisia aamuja teillä vietetään? Mitkä on teidän aamupalalemppareita?

Kaupallinen yhteistyö: Valio ValSa.

Suolan syönti arjessa

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Valio ValSan kanssa. Meidän 1-vuotias on kuluneen puolen vuoden aikana siirtynyt asteittain samaan ruokavalioon mun perheen kanssa. Vauvan ruokien miettimisen ansiosta ollaan otettu koko perheen syömiset vielä entistäkin tarkempaan syyniin, ja pyritty saamaan kaikki ruokavalion osaset kohdalleen. Sitä helposti muistaa vauvan ruokien terveellisyyden tärkeyden, mutta ihan yhtä hyvää huolta täytyy pitää myös isompien lasten ruokavaliosta. Ja ei me vanhemmatkaan voida hyvin, jos syödään huonosti.

Toki arjessa on joskus sallittua mennä sieltä mistä aita on matalin ja kokata vaikka eineksiä, mutta pääosin täytyy pitää huoli siitä, että kukaan ei saa mitään liikaa, eikä liian vähän. Pienten lasten ruokavaliossa on muutamia ainesosia, joiden kanssa täytyy olla tarkkana. Näitä ovat mm. lihajalosteista kuten leikkeleistä ja makkaroista saatava nitriitti, proteiini jota ei saa syödä liikaa, sekä suola, jota munuaiset eivät kestä kuin pienen määrän. Näistä kaikkein vaikeinta tarkkailla on mun mielestä suola, sen kanssa saa olla aivan super tarkkana, koska sitä löytyy melkein kaikesta.

Pienten lasten suolansaantisuositukset

Alle 1-vuotiaille suolaa ei suositella lainkaan, ja 1-2-vuotiaan suolansaantisuositus on maksimissaan 2 grammaa päivässä, eli noin 0,5 teelusikallista. Se on tosi vähän, ja se tulee täyteen hyvin nopeasti esim. leivästä, juustosta ja kahdesta lämpimästä ateriasta. Alle 2-vuotiaan ruokiin ei missään nimessä kannata lisätä suolaa ollenkaan, kun se suositusmaksimi tulee täyteen jo sellaisista tuotteista, joissa suolaa on valmiina. Kannattaa suosia vähäsuolaisia vaihtoehtoja kaikessa missä voi. Esimerkiksi kaikki lihat kannattaa maustaa itse, koska valmiissa marinadeissa on jo reippaasti suolaa. Monessa leipäviipaleessakin suolaa on jo 0,5-1 grammaa.

2-4 -vuotiaiden suolansaantisuositus on maksimissaan 3-4 grammaa päivässä, eli ei sekään kauhean suuri ole.  Se antaa jo vähän enemmän pelivaraa, mutta silti meillä esimerkiksi keitetään aina pasta ja riisi suolaamattomassa vedessä, puuroon en lisää koskaan suolaa, ja esim.  kastikkeisiin laitan suolaa todella maltillisesti, kun sitä voi lisätä sitten omalla lautasella jos siltä tuntuu. Sanoi kulinaristit mitä hyvänsä, en halua että lapset saavat liikaa suolaa. Kun he eivät totu suolaisen ruuan makuun pienenä, eivät he kaipaa sitä isompanakaan. Maailma on täynnä ihan mielettömiä makuja ja mausteita, joilla ruokia voi maustaa suolan sijaan.

Suola ei kokonaan pannassa

Kun pääosin välttelee liikaa suolansaantia ja piilosuolaa arjessa, ei haittaa jos joskus tekee ruuaksi jotain vähän suolaisempaa, kuten soijakastikkeella maustettua lohta. Silloinkin teen tosin oman vähäsoijaisemman version lapsille, ja käytän aina sitä soijakastiketta, josta suolan määrää on vähennetty. Meillä on myös suvussa korkeaa kolesterolia, korkeaa verenpainetta ja tietenkin äitini saama aivoinfarkti, ja siksi pidän äärimmäisen tärkeänä sitä että vältän liikaa suolan saantia itse, ja opetan lapsille pienestä asti hyvän ruokavalion mallin. Me yritetään noudattaa THL:n Syödään yhdessä -ruokasuostuksia koko perheen ruokavaliossa mahdollisimman hyvin. Uskon että niihin voi luottaa, ja ainakin ollaan koko perhe voitu hyvin kun ollaan niitä noudatettu.

Mitä on maitosuola?

Myös Valio on ottanut tärkeäksi asiakseen vähentää liikaa suolan saantia arjessa. Valio on kehittänyt uuden Valio ValSa -maitosuolan, joka koostuu maidon luontaisista mineraaleista. Siinä on lähes 80% vähemmän natriumia kuin tavallisessa
ruokasuolassa. Maidon sisältämät mineraalit ovat peräisin lehmien syömästä rehusta. Kesällä lehmät syövät pääosin
tuoretta nurmea ja talvella säilöttyä AIV-rehua. Maidosta juustoa valmistettaessa syntyy sivutuotteena heraa, joka koostuu heraproteiineista sekä maidon mineraaleista, eli siis maitosuolasta.

Maitosuolalla voidaan korvata osa esimerkiksi maitotuotteiden ja leipien valmistuksessa käytettävästä ruokasuolasta. Samalla tuotteiden suolapitoisuus laskee, mutta mausta ei tarvitse tinkiä. Valio ValSa on keksintönä merkittävä myös kansainvälisesti.

Parempia valintoja

Me ollaan käytetty jo melkein vuoden ajan Oivariini ValSaa levitteenä, koska se on herkullista ja siitä suolan määrää on vähennetty. Se maistuu ihan samalta kuin tavallinenkin Oivariini, mutta tulee syötyä sopivasti vähemmän suolaa levitteessä. Kamppiksen myötä testattiin myös Valio Oltermanni ValSaa, ja sekin maistui ihan perus Oltermannilta. Taidetaan siis vaihtaa meidän Kevyt Oltermanni pysyvästi tähän Valio Oltermanni vähemmän suolaa -versioon.

Me syödään leipää melkein joka päivä, koska leipä on vaan niin hyvää. Siksi musta on tosi hienoa, että leipää syödessäkin voi tehdä vielä entistä parempia valintoja.

Kiinnitättekö huomiota suolan saantiin omassa tai lasten ruokavaliossa? 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Fazerin ja Lifien kanssa. Mä rakastan leipää, ja olen joskus aiemminkin blogissani kirjoittanut mun ja Oton iltapalaleipärituaalista, siitä kuinka se on yksi meidän parisuhteen pitkään jatkunut koossa pitävä liima. Luonnollisesti tykätään panostaa leipään ja leivänpäällisin, kun sitä paljon syödään ja koska se on osa meidän iltaherkuttelua.

Leipä on pahimmillaan tosi epäterveellistä, mutta parhaimmillaan se on terveellinen ja tärkeä osa ruokavaliota. Fazer on uudistanut leipähyllyjen tarjontaa jo viimeisten parin vuoden ajan terveellisillä ja herkullisilla vaihtoehdoilla perinteisille leiville, ja osa uutuuksista on päätynyt meidänkin leipäkoriin. Mun suurimpia lemppareita leipäuutuuksista ovat Fazerin juuresleivät, jotka tulivat viime vuonna markkinoille. Tänä vuonna tuoteperheeseen on lisätty ihan äärettömän herkullinen uutuus: Fazer Juuresleipä 100% Kaura Bataatti & Linssi.

Mitä on juuresleipä

Juuresleivässä jauhoista 1/3 on korvattu juureksilla ja kasviksilla, minkä ansiosta leipä on terveellistä, kuohkeaa ja mehevää. Fazer Juuresleipä 100% Kaura Bataatti & Linssi -leivän jauhoista täydet sata prosenttia on puhdasta suomalaista kauraa, joka on suosittua ja vatsaystävällistä, sekä todella hyvän makuista. Leipä leivotaan Suomessa, ja siinä on luontaisesti korkea proteiinipitoisuus sen sisältämien papujen ja linssien ansiosta. Leipäpalat on kuorrutettu palsternakkarouheella joka antaa kivan suutuntuman ja hyvää makua.

Mä yritän syödä mahdollisimman terveellisesti, vaikka usein sorrun kyllä herkuttelemaankin. Olen kuitenkin ajatellut sen niin että kun ruokavalion peruspalaset on kunnossa, ei satunnainen herkuttelukaan ole pahitteeksi, varsinkaan näin imetysaikana kun tarvitsen joka päivä 500 lisäkaloria jotta mun keho jaksaa tuottaa meidän vauvalle ravinteikasta maitoa.

Mitä leivän päälle

Koska leipä on tärkeä osa mun päivittäistä ruokavaliota, on tärkeää että valitsen sekä leivän että päälliset hyvin. Juuresleivän kaveriksi sopii melkein mikä vaan, mutta mun yksi lemppari on ihan perinteiset tomaatti-mozzarella-pestoleivät. Kaupoista saa nykyään melko herkullista tuorepestoa (jos laiskottaa eikä jaksa värkätä itse) ja sen kanssa tomaatti ja mozzarella on supernamia! Vegaanivaihtoehtona tykkään laittaa leivälle hummusta ja aurinkokuivattua tomaattia, niiden vahvat maut sopii kivasti pehmeän juuresleivän kanssa.

Tykkään värikkäästä ruuasta, ja leivän päälle on ihana myös laittaa tuoreita kasviksia jotka rouskuvat ja piristävät leivän ulkonäköä. Puoli kiloa kasviksia tulee helposti täyteen kun muistaa tehdä värikkäät iltapala- ja aamupalaleivät. Meidän lasten leivänpäällislemppareita ovat paprika ja kurkku jotka rouskuvat kivasti hampaissa.

Parempi valinta

Fazerin juuresleivällä on muuten myös Parempi leipä -symboli, joka pyrkii helpottamaan kuluttajien valintaa leipähyllyllä. Parempi leipä -symboli tarkoittaa että leipä on leivottu käyttäen vähemmän suolaa, vehnää tai jauhoja, mutta enemmän vihanneksia tai proteiinia. Paremmat leivät ovat tutkitusti terveellinen valinta tasapainoiseen ja monipuoliseen ruokavalioon.

LUKIJAKILPAILU:

Mitä Fazer Juuresleipä -makua sinä haluaisit testata? Kommentoi vastauksesi tämän postauksen kommenttiboksiin ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään niin olet mukana 20€ arvoisen Fazer -tuotepalkinnon arvonnassa. Arvonta-aikaa on 20.3. klo 22.00 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Yhteistyössä Fazer.

Onnea arvontaan ja ihanaa päivää kaikille!